Huomio: Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa.
Tunneäly on kykyä tunnistaa ja tarkkailla omia ja toisten tunteita sekä käyttää tätä tietoa ajattelun apuna. Jotkin määritelmät sisällyttävät tunneälyyn myös tiettyjä persoonallisuuden piirteitä. Käsite on noussut viime vuosikymmeninä keskeiseksi puheenaiheeksi niin johtamisessa, valmennuksessa kuin koulutuksessakin. Tässä artikkelissa käymme läpi, mistä tunneäly tulee, miten sitä mallinnetaan ja mitataan ja mitä tutkimus sen merkityksestä työelämässä kertoo.
Käsitteen synty
Tunneälyn (engl. emotional intelligence, EI) mainitsivat psykologian kirjallisuudessa ensimmäisen kerran Peter Salovey ja John Mayer vuonna 1990. He määrittelivät sen kyvyksi tarkkailla omia ja toisten tunteita, havaita tunteiden erot ja käyttää tätä tietoa oman ajattelun ja toiminnan ohjaamiseen. Laajempaan tietoisuuteen termi tuli vuonna 1995 Daniel Golemanin kirjan Tunneäly myötä (suomeksi Otava 1997).
Media alkoi Golemania myötäillen väittää tunneälyn olevan jopa tärkeämpää kuin älykkyysosamäärällä kuvattu ”analyyttinen älykkyys”. Tunneälystä tuli yhteisnimitys monenlaisille ihmissuhdetaidoille, kyvyille ja persoonallisuuspiirteille, ja aiheesta on sittemmin kirjoitettu lukemattomia kirjoja ja järjestetty valmennuskursseja.
Kolme mallia
Tunneälyn määritelmät vaihtelevat. Englanninkielisen Wikipedian mukaan päämalleja on nykyään kolme: kykymalli, sekamalli ja piirremalli.
Kykymalli
Kykymallin mukaan tunneälyyn kuuluu neljä toisiinsa liittyvää kykyä: tunteiden havaitseminen, tunteiden käyttäminen ajattelun apuna, tunteiden ymmärtäminen ja tunteiden sääntely (Mayer & Salovey 1997). Kukin alue koostuu useista kyvyistä, jotka ihminen oppii kehityksensä aikana. Tätä tunneälyä mitataan Mayer–Salovey–Caruso Emotional Intelligence Test (MSCEIT) -testillä, jossa on 141 kohtaa.
Golemanin sekamalli
Golemanin malli tarkastelee tunneälyä laajana joukkona taitoja, jotka vaikuttavat erityisesti johtamiseen. Siinä on viisi pääosa-aluetta:
- Itsetuntemus – omien tunteiden, vahvuuksien, heikkouksien, arvojen ja tavoitteiden tunteminen ja niiden vaikutuksen ymmärtäminen muihin.
- Itsesäätely – häiritsevien tunteiden ja impulssien hallinta ja sopeutuminen muuttuviin tilanteisiin.
- Sosiaaliset taidot – ihmissuhteiden hoitaminen.
- Empatia – muiden tunteiden huomioiminen etenkin päätöksiä tehtäessä.
- Motivaatio – tietoisuus siitä, mikä itseä motivoi.
Golemanin mukaan tunnetaidot ovat opittuja kykyjä, joita on kehitettävä. Sekamalleja mitataan esimerkiksi Emotional Quotient Inventory (EQ-i) 2.0 -testillä, jossa on 133 osaa.
Piirremalli
Piirremallissa tunneäly nähdään ihmisen omina käsityksinä tunnekyvyistään – K. V. Petridesin sanoin ”tunteisiin liittyvien itsehavaintojen kokonaisuutena persoonallisuuden alemmilla tasoilla”. Sitä mitataan esimerkiksi Trait Emotional Intelligence Questionnaire (TEIQue) -lomakkeella, jossa on 144 osaa.
Tunneäly työelämässä
Vuoden 2015 meta-analyysissä tunneälyn ja työsuorituksen välinen korrelaatio oli r = 0,20 kykymallilla ja r = 0,29 sekamallilla, joskin aiemmat tulokset olivat olleet ristiriitaisia. Vuoden 2006 tutkimuksessa tunneäly korreloi positiivisesti tiimisuoriutumisen, hyvien työtoverisuhteiden ja stressinhallinnan kanssa. Vuoteen 2008 mennessä Yhdysvalloissa 147 yritystä ja konsulttiyritystä oli kehittänyt tunneälyä hyödyntäviä ohjelmia koulutukseen ja rekrytointiin.
Tunneäly ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti hyvä asia kaikissa tilanteissa: vuoden 2012 tutkimuksen mukaan tunneäly ja tiimityön tehokkuus voivat tietyissä työtilanteissa korreloida jopa negatiivisesti.
Kritiikki
Tunneälyä on kritisoitu erityisesti siitä, tuoko se lisäarvoa älykkyysosamäärän ja viiden suuren persoonallisuuspiirteen rinnalla. Meta-analyysien mukaan tietyillä tunneälyn mittareilla on ennustearvoa, vaikka älykkyys ja persoonallisuus otetaan huomioon. Vuoden 2009 katsauksessa John Antonakis kollegoineen kuitenkin totesi, ettei vahvaa näyttöä tunneälyn kyvystä ennustaa johtamisen tuloksia ole, kun persoonallisuus ja älykkyys huomioidaan.
Voiko tunneälyä kehittää?
Ei tiedetä varmasti, kuinka paljon tunneäly voi muuttua aikuisena, mutta joissakin tutkimuksissa koehenkilöt ovat kehittyneet joillakin tunneälyn alueilla harjoittelun myötä. Esimerkiksi vuonna 2019 julkaistussa australialaisessa kenttätutkimuksessa tunneälykoulutuksen saaneilla erikoisjoukkojen sotilailla oli stressiharjoitusten aikana merkittävästi matalammat kortisolitasot kuin vertailuryhmällä. MSCEIT-testitulosten on havaittu korreloivan menestyksen kanssa sosiaalisessa elämässä, opinnoissa ja työelämässä sekä mielenterveydessä.
Tunneäly ja terveys
Schutten ja kollegoiden vuonna 2007 julkaisemassa, 44 vaikutuskokoon perustuvassa meta-analyysissä tunneäly oli yhteydessä parempaan psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, ja yhteys oli vahvin piirretunneälyllä. Alexandra Martins toisti havainnon vuonna 2010 meta-analyysissä, joka perustui 105 vaikutuskokoon ja 19 815 osallistujaan. Jo aiemmin Mayer ja Salovey olivat esittäneet, että korkea tunneäly voi lisätä hyvinvointia, koska se tukee ihmissuhteita. Kyse on kuitenkin korrelaatioista, eivätkä ne yksinään kerro syy-seuraussuhteesta.
Opinnot
Englanninkielisen Wikipedian mukaan tunneälyn yhteys parempaan opintomenestykseen säilyi merkitsevänä, vaikka opiskelijoiden persoonallisuuspiirteet ja älykkyys otettiin huomioon. Siksi jotkin yliopistot kouluttavat henkilökuntaansa ja opiskelijoitaan tunneälyssä.