Pelot ja ahdistus ovat osa ihmisen elämää. Ne ovat tunnetiloja, jotka auttavat meitä varautumaan potentiaalisesti uhkaaviin tai vaarallisiin tilanteisiin. Monet aikuiset uskovat, että lapset eivät pysty ymmärtämään tai käsittelemään pelkojaan samalla tavalla kuin aikuiset, mutta uudet tutkimukset psykologian alalla haastavat tämän yleisen käsityksen.
On tyypillistä, että lapset kokevat erilaisia irrationaalisia pelkoja sen mukaan, missä heidän kehitysvaiheessaan he ovat. Tämä voidaan selittää sillä, että tietyssä iässä lasten mielikuvitus ja empatia kehittyvät ja voimistuvat, mutta heillä ei ole vielä kykyä erottaa todellisuutta fiktiosta. Esimerkiksi pikkulapset saattavat pelätä pimeää tai hirviöitä sängyn alla. Vanhempien lapsien pelot ovat usein enemmän sosiaalisia, kuten pelko tulla naurunalaiseksi tai hylätyksi.
Alla voit lukea uudemmasta näkökulmasta, jonka mukaan lapset eivät ainoastaan koe pelkoja, vaan osaavat myös analysoida niitä. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että lapset kykenevät paitsi tunnistamaan omia pelkojaan myös ymmärtämään niiden syitä ja seurauksia. Tämä on merkittävä havainto, koska se haastaa yleisen käsityksen siitä, että lapset eivät pystyisi käsittelemään pelkojaan.
Se, että lapset ymmärtävät pelkojaan, antaa meille uuden näkökulman siitä, kuinka voimme tukea heidän kehitystään ja hyvinvointiaan. Sen sijaan, että yrittäisimme suojella lapsia pelkoja herättävistä asioista, meidän pitäisi ehkä rohkaista heitä kohtaamaan ja käsittelemään näitä pelkoja. Siten voidaan tukea lasten tunnetaitojen kehitystä ja auttaa heitä oppimaan keinoja, joilla he voivat hallita pelkoja ja ahdistusta tulevaisuudessa.
Pelkojen ymmärtäminen ei siis ole vain aikuisten etuoikeus, vaan lapset voivat myös tunnistaa ja ymmärtää omia pelkojaan. Psykologian uusi tutkimustieto auttaa meitä ymmärtämään, että lapsilla on paljon suuremmat kyvyt pelkojen käsittelyyn kuin mitä olemme tottuneet ajattelemaan.