Ylen teksti-tv:n etusivulla oli 5.12. 2018 komea otsikko: Sipilä: Pahuutta ei voi käsittää. Vaikka en lausuntoa hyväksynytkään, herätti se minussa iloa, sillä hetken aikaa kuvittelin pääministerin pohtineen pahuuden olemusta ja tunnustaneen sitten medialle, ettei hän kerta kaikkiaan käsitä mistä pahuudessa on kysymys. Ymmärsin kuitenkin pian harmikseni, että pääministerin lausunto liittyikin yllä olevaan otsikkoon, jonka takaa […]
”Minäkin olen saamelainen.” Entä sitten? Mitä se tarkoittaa? joko valehtelet tai muistat väärin joko valehtelet tai muistat väärin joko valehtelet tai muistat väärin sanomalla että lapsuudessasi sinun perheelläsi on ollut aina vahva saamelainen identiteetti ja olette aina tienneet olevanne saamelaisia miksi sanot noin jos se ei ole totta miksi sanot että teidän kotikielenne oli saame […]
Johdanto Tutkimuskirjallisuus tunnistaa alikuormituksen (boreout) käsitteen jo ainakin 1980-luvulta saakka, mutta aiheesta löytyy silti vielä vähän tietoa verrattaen vastakkaiseen ilmiöön, ylikuormitukseen (burnout). Työntekoa ja siihen liittyviä ilmiöitä koskevaa tutkimuskirjallisuutta selatessa törmää lukuisiin tutkimuksiin ylikuormituksesta. Aiheena ylikuormitus on tietenkin alati hektisessä työelämässämme jatkuvasti pinnalla. Tapamme elää keskellä valtavaa informaatiotulvaa suorastaan ”kerjää” yksilöä kohti ylikuormituksen raja-aitoja. Haluan […]
Lapin yliopiston sosiaalityön emeritusprofessori Kyösti Urposen artikkeli ”Current social work imposes new challenges: two approaches and a paradigm shift ” (2017) käsittelee nykyaikaisen sosiaalityön kohtaamia kriisejä sekä ratkaisuyrityksiä niihin. Nykyaikainen sosiaalityö kohtaa monenlaista epätasa-arvoa. Nämä epätasa-arvoisuudet kumpuavat rakenteellisista ja laadullisista sosiaalisista muutoksista, kuten väestön ikärakenteesta, pitkäaikaistyöttömyydestä, globalisaatiosta, tieteellis-teknologisesta kehityksestä, poliittisista kriiseistä ja elämäntavan itsekeskeistymisestä. Nämä […]
Kolmannen luokan opettajani opetti: virke alkaa isolla kirjaimella ja loppuun tulee piste. Kirjoitin lettipäisen tytön viehkolla kaunokirjoituksella aineen, joka alkoi isolla kirjaimella ja loppuun tuli piste. Opettaja luki ainettani ääneen tauotta, punertui ja aavistuksen hengästyi. Ymmärsin, että maailmassa on järjestys. Ihmisen pitää hengittää. Siitä päivästä lähtien tajunnanvirtani pirstaloitui virkkeiksi. Piste ja iso alkukirjain. Toinen ei […]
”Mon še leäm säʹmmlaž.” A mâid tõʹst teʹl? Mâid tõt miârkkšââvv? Juʹn-a ǩeâlstõõlak leʹbe mooštak puästtad, juʹn-a ǩeâlstõõlak leʹbe mooštak puästtad, juʹn-a ǩeâlstõõlak leʹbe mooštak puästtad cieʹlǩeeʹl, što tuu päʹrnnpoodd piârrjastad lij leämmaž pâi nâânn identiteʹtt da leäʹped pâi teâttam, što leäʹped säʹmmla. Mõnt säärnak nuʹtt, jõs tõt ij leäkku tuõtt? Mõnt säärnak, što tij […]
Teoksessaan Tiedekuntien riitely ((Der Streit Der Fakultaten 1798.)) Immanuel Kant ottaa kantaa yliopisto maailmassa 1700-luvun loppupuolella valinneeseen tiedekuntien eriarvoisuuteen, jonka perustalla on pitkälti nähtävissä valtionhallinnon kuninkaallisen uskonjulistuksen ja lopulta julkisten mielipiteiden sensuuria koskeva julistus. Eriarvoisuus nousee Kantin mukaan hallinnon tekijöistä käsin, mikä nostaa esille tiedekunta rajojen ja periaatteiden uudelleen määrittelyn tarpeen. Preussin kulttuurielämässä kuohui niin […]
Markkinatalouden eetos on ottanut hallitsevan otteen myös yliopistojen julkaisutoiminnassa. Vallitsevaksi normiksi on muodostunut hallinnollinen vaade: julkaise tai menetä asemiasi implisiittisessä, mutta vaikuttavassa kelpoisuusrakenteessa. On kehittynyt lokaalinen ja globaalinen, siis yleisesti yliopistoja koetteleva julkaisupeli omine ja hallinnollisesti pakotettuine rituaaleineen. Hitaan varmasti 1970-luvun tutkinnonuudistuksesta lähtien on rakennettu yliopistokonetta, jonka toimintoja sävyttävät kulloisenkin valtiohallinnon pyrkimykset ja muodissa olevan […]
Joulu lähestyy ja lahjapakettien odotus käy vähitellen kovemmaksi. AGON-toimituksen omat tontut ovat tehneet osansa ja kasanneet vuoden 2018 viimeisen lehtijulkaisun. Ennen kuin astumme uuden vuoden puolelle uusiin seikkailuihin, on loppuvuoden hiljentymisen aikana hyvä rentoutua varsin moninaisten kirjoitusten parissa. Lehden neljännen numeron polkaisee käyntiin Toivo Salosen essee liittyen yliopistomaailman moninaisiin ilmiöihin, kuten puhumalla ja tekstillä ilmaistujen […]
