Arkistot

Saamelainen nykytaide

Teeman päätoimittajat:
Sanna Valkonen & Kaisa Ahvenjärvi

Runoja Irene Larsenin kokoelmasta Sortsolsafari (2013)

Irene Larsen (s. 1964) on saamelaistaustainen runoilija, joka on julkaissut kolme norjankielistä runokokoelmaa. Sáráhkká on syntymän jumalatar saamelaisten esikristillisessä uskonnossa. Sáráhkkán tehtävänä on rakentaa ruumis lapsen sielun ympärille.  (vvv^^^vvv^^^vvv) Sáráhkká säätää ylälangan kireyttä asettaa ommelvalitsimen kolmen piston siksakille. Paininjalka kulkee yli nuppineulojen jotka on kiinnitetty lihaan. Hän ompelee kiinni suuren pakaralihaksen. Vasen käsi lepää työn […]

Rahaa, naisii ja muuta siistii

Suomalaisesta hiphopista väitellyt Elina Westinen sanoo, että hiphopin ytimessä on autenttisuus, siis eräänlainen välitön aitous, todelliset tarinat. Jopa populaarikulttuurin valtavirtaan Vain elämää-sarjasta ponnistanut Cheek on Westisen mukaan autenttinen omalla tavallaan, omassa lajissaan. Hän luo itsestään kuvaa eräänlaisena globaalina rap-messiaana. Cheekin uho on kasvanut eksponentiaaliseen mittaan, mutta räp-kulttuurissa tämä ei ole tavatonta. Jos autenttisuuteen liitetään lisäksi […]

Saamelaisen nykytaiteen moninaisuus

”Tämän päivän saamelaistaide sulauttaa valtakulttuuria itseensä ja haastaa sen vuoropuheluun”, kirjoittaa Jan-Erik Lundström Saamelaista nykytaidetta -julkaisussa (2014) ja toteaa, että nykypäivän globalisoituneen taiteen tekotavat ovat läsnä saamelaistaiteessa. ”Näitä ovat muun muassa abstrakti ekspressionistinen maalaustapa, ritualistiset tai aktivistiset performanssit, käsitteellinen kuvanveisto ja paikan päällä tapahtuva muutosta hakeva taide.” Luennollaan Rovaniemen taidemuseolla 14.4.2014 Lundström listasi saamelaisen nykytaiteen […]

Männyn kertomaa, käen kuiskaamaa: Nils-Aslak Valkeapään runouden etnopoliittis-ekologisia kaikuja saamelaisessa nykyrunoudessa

Median ja turismin toisintamaa kuvaa saamelaisista luonnonkansana on hyödynnetty tehokkaasti myös etnopolitiikassa. Saamelaispolitiikassa ja -taiteessa on jo varhaisesta vaiheesta lähtien rakennettu luonnonkansaidentiteettiä painottamalla saamelaisten erityistä luontosuhdetta (Valkonen 2005, 23). Saamelaisten kansalliskirjailija Nils-Aslak Valkeapää on kuvannut omaa luontosuhdettaan eksistenssin perustaksi. ”Se merkitsee minulle hyvin paljon. En olisi mitään ilman luontoa. Minulle ihminen on kauempana kuin luonto […]

Pääkirjoitus 3/2014

&

Keskustelu saamelaisuuden ja saamelaisen määrittelemisestä on jatkunut Suomessa enemmän ja vähemmän kiivaana jo parikymmentä vuotta. Puhutaan identiteettineuvottelusta, kulttuurisesta kuulumisesta ja etnisistä rajanvedoista. Kollektiivisia kansallisia identiteettejä on 1800-luvulta alkaen rakennettu myös taiteen keinoin: kirjallisuuden, kuvataiteen ja musiikin on nähty ilmentävän esimerkiksi suomalaisen kansan ”sielua” ja syvintä ”olemusta”. Myös saamelainen taide on osallistunut saamelaisen kansakunnan rakentamisprojektiin ja […]