Arkistot

Pohjoisen ajattelijoita
Nils-Aslak Valkeapää & Carl Linnaeus

Toimittajat:
Kosti Joensuu, Rainer Salosensaari & Rauli Kostamo

Pekka Elo 1949–2013: Vaikuttaja ja humanisti

Opetusneuvos Pekka Elo menehtyi sairauskohtaukseen 14. joulukuuta Helsingissä. Hän oli syntynyt Keuruulla 14. heinäkuuta 1949. Ylioppilaaksi Elo tuli Keuruun yhteiskoulusta 1968 ja valmistui Turun yliopistosta 1975 suorittaen laudaturin sekä filosofiasta että valtio-opista. Pekka Elon perehtyminen opettamisen arkeen alkoi Lohjansaaren koulusta syksyllä 1976. Samaisessa koulussa on muuten lukuvuonna 1904–1905 toiminut opettajana kirjailija Maiju Lassila. Opettaessaan myöhemmin […]

Seisova vesi ei virtaa – perholla kalastavan ohikiitävät hetket ja tunteet

Uuden kalenterivuoden alkaessa, tapaan aina hetkeksi rauhoittua ja kokoontua rakkaitteni kanssa muistelemaan kulunutta vuotta. Pyrin luomaan yllemme olosuhteet, mitkä tekevät menneiden tapahtumien muisteloimisesta mahdollisimman todentuntuista ja mielekästä. Edes lapsen itku, tai imurin; tuon sieluttoman helvetinkoneen ulvova ja takahampaissa asti vihlova ääni, saati yhteiskunnan luoma kiirekään, eivät voi estää muistojen uudelleen elämistä, kunhan vain saa pienenkin […]

Kansitaiteilija esittelyssä: Jouni Näkkälä

Jouni Näkkälä, Vilgon Duommá Ándde Jovnna (s. 1976) on enontekiöläinen poromies ja valokuvaaja, jonka kuvat peilaavat pohjoista elämänmuotoa ja luontoa sekä saamelaisen kulttuurin monia ulottuvuuksia. Näkkälä vangitsee kuviinsa paitsi poronhoidon ja kotiseutunsa, Näkkälä-Pöyrisjärven alueen, myös kulttuurinsa materiaalisen perinnön lumoavan kauneuden. Osa Näkkälän kuvista on monimerkityksellisiä ja poliittisiakin, yhtäältä saamelaisuutta vinosti sisältäpäin tarkastelevia, toisaalta länsimaisen elämänmuodon […]

Filosohvi saarnastoolissa

Carl Erik oon vähhiiten tunnettu Laestadiuksen Callan poista, vaikka se oli yhtä lahjakas ko toiset. Ko Nasafjälli meni konkurshiin Callala ei ennää ollu varraa maksaa pojan koulunkäyntiä Upsalassa. Mutta Carl Eriki oli niin toimelias, ette pärjäsi sielä itte ja lähätti jopa viljaa köyhhään kothiin. Pojasta olis tullu filosohvian prufessori jos se olis jääny Upsaahlaan. Sen […]

Ivan Illichin aikalaisdiagnoosi

Väitöstutkimukseni käsittelee Ivan Illichin koululaitokseen ja kulutusyhteiskuntaan kohdistamaa kritiikkiä. Tutkimus sijoittuu kriittisen kasvatustieteen, kasvatusfilosofian ja kasvatussosiologian alueille. ((Saurén 2008)) Kiinnostukseni Illichin ajatuksiin heräsi tarpeesta ymmärtää hänen kritiikkinsä perimmäinen tarkoitus. Erityisesti Illichin vaatimus oppivelvollisuuden poistamisesta ja koululaitoksen purkamisesta vaikuttivat käsittämättömiltä. Voikin tiivistää, että Illichin ajatusten kritisoiminen on helpompaa kuin niiden ymmärtäminen. Hänen tekstejä ei tule tulkita […]

Saamelaisen luonnonuskon ja lestadiolaisuuden suhteesta

Käsitys siitä, että kaikella elollisella on sielu, on perustana saamelaisten alkuperäiselle uskonnollisuudelle ja maailmakuvalle. Maailma jakautuu tämän- ja tuonpuoleiseen, ja myös ihmisellä on ruumissielu ja vapaa sielu. Henget ja jumalat ovat jatkuvasti läsnä maailmankaikkeuden eri kerroksissa ja niiden tahto näkyy niin hyvässä kuin pahassa. Ihmisen ja eläimen välillä ei ole suurta eroa. Máttaráhkka ja Sáráhkka […]

Elementit ja elämä: Nils-Aslak Valkeapään filosofiaa

Nils-Aslak Valkeapäätä (1943–2001) on käsitelty joikaajana, säveltäjänä, runoilijana, kuvataiteilijana ja alkuperäiskansapoliitikkona, mutta vähemmän filosofina. Syynä on se, että muutamaa artikkelia ja esitelmää lukuun ottamatta hänen filosofiansa on vaskattava esiin tuotannosta: lauluista, tauluista ja veistoksista, runokokoelmista ja esikoisteoksesta, pamfletista Terveisiä Lapista (1971). Tämä Valkeapään ilmifilosofian puute ei ole ongelma: ”Grensene mellom filosofi, vitenskap og litteratur er […]

Linnaeuksen kaksi Lappia: Alkuperäiskansan onni ja kurjuus

Carl Linnaeus (1707–1778), myöhemmin aatelisnimen von Linné saanut luonnontieteilijä, kuuluu Lapin tutkimuksen klassikoihin. Vaikka Linnaeus kävi Lapissa ainoastaan yhden kerran vuonna 1732, eikä matka ulottunut erityisen laajalle, on hänen Lappia käsittelevillä teksteillään silti huomattava kulttuurihistoriallinen merkitys. Luen tässä artikkelissa Linnaeuksen kolmea toisiinsa kytkeytyvää tekstiä: Lapinmatkan päiväkirjaa Iter Lapponicum (1732), käsikirjoitusta Diæta naturalis (1733) sekä teosta […]

AGON – monitieteellinen ja yleissivistävä kulttuurilehti

AGON ry:n kuluvan vuoden toiminta on alkanut vilkkaana. Yhdistysaktiivit tekivät ansiokasta työtä Koneen Säätiön rahoittamaan kehityshankkeeseen sisältyneen Pohjoinen julkaisutoiminta – seminaarin onnistumiseksi. Seminaari kokosi laajasti julkaisutoiminnan ja eri tieteenalojen asiantuntijoita keskustelemaan pohjoisen tiede – ja kulttuurijulkaisemisen mahdollisuuksista. Seminaarin anti verkkojulkaisemiseen, lehden profiloitumiseen ja haasteisiin liittyen oli erittäin tärkeä kehittyvälle Agon-lehdelle ja varmasti myös muille julkaisutoimintaansa […]