Keskustelua

Kirjallisuuskatsauksia, keskustelunavauksia, esseitä, kolumneja sekä tieteen popularisoimiseen tähtääviä muita vapaamuotoisia tekstejä

Varhaisen filosofian hämärtynyt kirkkaus

Varhaisten filosofien toiminnassa noin vuoden 600 eaa. paikkeilla korostuu kaksi asiakokonaisuutta: sofrosyne mielenmalttina ja matematiikka. Ilmaus ”luonnonfilosofia” synnyttää harhaan johtavia ajatelmia, niin ikään puhe etiikan ohittamisesta vääristää näköaloja. Kaiken lisäksi esimerkiksi Thalesta voidaan pitää mesopotamialaisena oppineena, Pythagorasta egyptiläisenä, Herakleitosta ja Demokritosta persialaisena oppineena. Filosofian muotoutumisprosessissa filosofiaksi ratkaiseva käänne todellistuu Apollonin temppelissä Delfoissa olettamani mukaan vuonna […]

Eettisen käänteen juridinen puoli? EU:n tietosuoja-asetuksen herättämät kysymykset tieteellisessä ja historiallisessa tutkimuksessa

Euroopan unionin uutta tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa noin puolentoista vuoden kuluttua keväällä 2018, mutta asetuksen vaikutuksista ei ole vielä tarkempaa tietoa.  Tämä keskustelunavaukseni käynnistyi omasta mielenkiinnostani ja tiedon tarpeestani. Työn alla on kulttuurihistorian väitöskirja, jossa analysoin petsamolaistaustaisten ihmisten muistitietoa – siis henkilötietoja. Tarkastelen nykylainsäädännön ja tietosuoja-asetuksen peruskäsitteitä ja lähtökohtia maallikon silmin, ja kiinnitän huomiota muutamaan historiallisen […]

Kokemuksia tutkimukseen liittyvän kielen oppimisesta

Teen väitöstutkimusta kulttuurisensitiivisestä matkailusta saamelaisalueella, mikä on tapaustutkimus saamelaisten harjoittamasta luontomatkailusta Utsjoella (Ohcejohka). Tutkimukseni käsittelee alkuperäiskansan omista käytännöistä, ehdoista ja tavoitteista lähtevää matkailua: Voiko alkuperäiskansan perinnetiedon ja luontokulttuurin kaupallistaminen matkailullisesti olla tekijä, joka parantaa alkuperäiskansan kulttuurin sisäistä jatkuvuutta ja kasvattaa heidän omaa kulttuuritietoisuuttaan? Etnografisten menetelmien kautta pyrin löytämään tietoa ja hahmottamaan, mitä kulttuurisensitiivinen matkailu on […]

Ajatuksia tutkijan paikasta reunalla alkuperäiskansatutkimuksessa

Analysoin tässä artikkelissa tutkijan paikkaa, joka sijaitsee sisä- ja ulkopuolisuuden välissä reunalla. Tutkijan paikan avaamisen olen liittänyt osaksi tutkimusetiikkaa. Artikkeli liittyy pro graduuni, jossa tarkastelin sosiaalityön tutkimuksen ja alkuperäiskansatutkimuksen painotuseroja ja yhtäläisyyksiä. Teoriakirjallisuuteni käsitteli pääasiassa kansainvälistä alkuperäiskansatutkimusta. Aineistoni keräsin haastattelemalla sellaisia henkilöitä, jotka ovat tehneet Suomessa saamelaisia koskettavaa tutkimusta, joka liittyy läheisesti sosiaalityöhön. Tutkimukseni nojautui […]

Kansanmurhan historiallinen käsittely – menneisyyden läsnäolo ja koskemattomuus

Aika ajoin poliittinen ja yhteiskunnallinen elämä tai yhteisöjen arkinen toiminta voi kohdata asioita, tapahtumia tai ilmiöitä, jotka muodostuvat haasteiksi jokapäiväisen asioiden kulun jatkuvuudelle. Tällaiset ilmiöt ovat ikään kuin katkoksia, jotka kyseenalaistavat rutiininomaisesti tehtävien asioiden mielekkyyttä ja tekevät tehottomiksi monen perinteisen tavan käsitellä yhteisöille vaikeita tai vaiettuja asioita. Esimerkkejä äkillisistä koko yhteisöön kohdistuvista häiriötekijöistä ovat erilaiset […]

Sota ja Rauha

Sota ja Rauha -keskustelutilaisuus järjestettiin yhteistyössä VITUS-festivaalin kanssa 2. marraskuuta 2016 Mustan Kissan kuppilassa Rovaniemellä. Keskustelu soljui ja sitä viestittiin tilaisuuden ulkopuolelle twiittien muodossa hashtageilla #sotajarauha sekä #vitusfestival.   ”Valtiot on vahvoja ja niin ne pystyvät monella tavalla mobilisoimaan meidät. Näin tehdään sotiminen meille helpommaksi.” ♠ ”Olisi kiva olla pasifisti, mutta jotta voimme elää yhdessä […]

Visuaalisten aineistojen tutkimuseettisiä haasteita

Taiteellinen ja taideperustainen tutkimus nostaa esille uudenlaisia kysymyksiä tutkijan etiikasta erityisesti silloin, kun tutkimustulosta voidaan tarkastella sekä taidemaailmasta käsin että tutkimuksen piiriin kuuluvana tuloksena. Taiteilijat ovat kautta aikojen käyttäneet kaikkea mahdollista maailmasta nousevaa materiaalia töidensä lähtökohtina. Visuaalisesti suuntautunut ihminen havaitsee paljon sellaista, mikä monelta jää huomaamatta. Silmä poimii asioita, ilmiöitä, kuvia kaiken aikaa ja silmällä […]

Tieteen, tiedon ja toiminnan suhteista – esimerkkinä maahanmuuton tutkimus

Hermeneutikot kiinnittivät viime vuosisadalla huomiota siihen, että tieto ei ole riippumatonta vallitsevista olosuhteista. Se perustuu esiymmärrykseen, joka on sidoksissa kielelliseen, sosiaaliseen ja poliittiseen kontekstiin. Tästä seuraa, että myöskään yhteiskuntaa tutkivan tuottama tieto ei ole täysin objektiivista. Se syntyy historiallisesti ehdollistuneissa rajoissa. Kriittisen teorian eli niin sanotun Frankfurtin koulun filosofit esittivät puolestaan, että yhteiskuntaa tutkivien tehtävänä […]

Taidemaalari ja taiteen ydin

Zen-mestari Kosho Uchiyama (1912–1998) kertoo kirjassaan Opening the Hand of Thought – Foundations of Zen Buddhist Practice opettavaisen tarinan taidemaalarista: Kerran noin nelikymmenvuotias nainen tuli hädissään hänen luokseen. Nainen oli aina pitänyt maalaamisesta ja hän oli lahjakas. Parikymppisenä hänen vanhempansa tukivat häntä taloudellisesti, ja hän saattoi keskittyä taiteilijauraansa Tokiossa. Hän menestyi. Hänen töitään oli esillä […]

Lahjakkuutta tuhlataan liukuhihnoilla

Olen usean vuoden ajan ohjannut verkkokeskusteluja, joissa työssäkäyvät aikuisopiskelija pohtivat, osana henkilöstöjohtamisen opintoja ja kirjallisuuteen nojautuen kokemuksiaan johdon ja henkilöstön kehittämisestä. Haluan seuraavassa esitellä keskeisiä huomioita, joita keskustelun pohjalta opettaja voi tehdä tekemättä kuitenkaan laajempaa sisällönanalyysiä. Poleemisessa pohdinnassani haluan korostaa erityisesti ajatusta henkilöstön kehittämisen pehmeästä puolesta. Oman taustani vuoksi olen taipuvainen ajattelemaan kuin ekonomi, mutta […]