Lokakuun 13. päivänä Lapin yliopistossa pidettiin Lapin Tieteentekijät ry:n järjestämä ”Yliopisto yhteiskunnassa” -seminaari. Seminaari järjestettiin Tieteentekijöiden liiton 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Yliopiston yhteiskunnallinen asema oli näiden järjestöjen kiinnostuksen kohteena osittain myös siksi, että meneillään oleva yliopistoreformi koskettaa isoa osaa näiden järjestöjen jäsenistöstä. Järjestöihin kuuluu ns. yliopiston ”keskiportaan” väkeä, dosentteja ja tutkijoita, jotka koostavat jopa 30 % yliopistojen […]

Ekomatkailusta puhutaan usein kriittisesti muun muassa siksi, että matkailu toimintana ei ole ekologista, jolloin ekomatkailu-termiä on jopa harhaanjohtavaa käyttää(Ks. Jonasson 2006). Ekomatkailu-käsite ei välttämättä parhaalla tavalla kuvaa sitä, mitä sillä halutaan tarkoittaa. Vaikka matkailutuotteilta ja -palveluilta vaaditaankin yhä enenemässä määrin ekologisuuden huomioon ottamista, ekomatkailijoiden määrän arvioidaan lisääntyvän, ekologinen matkailu voi edistää luonnonsuojelua ja vaikuttaa positiivisesti […]

Introduction According to Denzin, Lincoln and Smith (2008, p. 564), ‘The issue of ethics . . . is unfinished business in both the West and among First Nations peoples.’ . What constitutes ethical behaviour within and among research related to First Nations? This text was born out of an urge to explore the challenges faced […]

Tiedeyhteisön hyväksymän tutkimusetiikan pohjana on ajatus yksilön oikeuksista ja yksilön suojaamisesta mahdollisilta tutkimustoiminnan aiheuttamilta riskeiltä ja vahingoilta (HTK-ohje, 2013). Yksilönäkökulmaa ei kuitenkaan pidetä itsestäänselvyytenä kaikilla tutkimusaloilla vaan muun muassa alkuperäiskansatutkimuksessa (kuten myös kriittisessä ja feministisessä tutkimustraditiossa) on vaadittu yhteisönäkökulman huomiointia osana tutkimusetiikkaa. Alkuperäiskansatutkimuksessa yhteisö ja yhteisösuhteet muodostavat tutkimusmetodologian kannalta keskeisen kysymyksenasettelun ja ulottuvuuden. Alkuperäiskansoille ominaisen […]

Markku Kailaheimo: Kirjoituksia stoalaisuudesta. Epätieteellisiä tarkasteluja. Kirjokansi 2015. Stoalaiset äänenpainot ja stoalaisuuden analyysit eivät ole olleet suomalaisessa julkisessa keskustelussa sanottavasti esillä. Tilanne samalla kuvastaa aikakautemme henkeä ja ajallemme suotaviksi koettuja asennoitumisia. Omaehtoisuus, itsenäisyys, omapäisyys ja änkyrämäisyys ovat useimmille kauhistuksia, kaikissa muodoissaan. Aikamme ideologia tuottaa kuuliaisia media- ja muotipalvelujen kuluttajia, jotka hintatietoisina tyytyvät luksuksen statusmerkittyihin kopioihin. […]

Raamatussa, Jesajan kirjassa (Jesaja 11:6-9) on yksi kauneimmista tuntemistani paratiisillista olotilaa kuvaavista teksteistä. Sudet, lampaat, leopardit, leijonat; vasikka, lehmä, karhu ja pieni lapsi lepäävät kaikki rinta rinnan sulassa sovussa. Kukaan ei halua satuttaa toistaan, ei olla vaaraksi, eikä kenenkään välillä ole minkäänlaista riitaa tai salaista vehkeilyä toinen toistaan vastaan. Lauman johtajana toimii lapsi viattomuuden antamalla […]

Esitän tässä katsauksessa sarjan kertomuksia, jotka pohjautuvat Kuusamossa Pohjan Seitassa esillä olleeseen näyttelyyn Elli Maaretin saamelaisrummut. Kertomukset kuvaavat saamelaisen kulttuuritradition jatkumoa ja kukoistusta läpi Lapin. Nämä alueet, jotka saamelaiset tuntevat nimellä Sápmi ulottuvat Norjan alueelta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjän puolelle Kuolan niemimaalle saakka. Ennen vanhaan Kuusamo kuului myös Suomen Lapin alueeseen ja toimi paikallisena […]

Tietoisuus ja tajunnallisuus muodostavat alkupisteen psykologiselle tutkimukselle. Ensimmäisen ja intiimeimmän kosketuksen psykologisiin ilmiöihin saa vain oman tietoisuuden kautta. Arkipsykologisten käsitteiden käyttö vaatii meiltä tämän erityisen pääsyn omiin tietoisuutemme tiloihin. Itsetietoisuuteemme kuuluu, että kykenemme tarkastelemaan omia tietoisia tilojamme. Myös tieteenhistoriallisesti psykologiatieteen juuret ovat tietoisuustutkimuksessa. Tieteellinen psykologia alkoi introspektionismina, joka määritteli tutkimuskohteekseen tietoisuuden ja menetelmäkseen itsetarkkailun, introspektion. […]

The present paper describes the particular linguistic and cultural situation in the Republic of Kalmykia and illustrates issues of Kalmyk-Russian bilingualism and biculturalism.