Näkökulmia kasvatukseen Olen valmistunut Lapin yliopistosta Taiteen maisteriksi 1997. Taidekasvatus, erityisesti yläkouluikäisten kuvataidekasvatus, on ollut työtäni valmistumisestani lähtien. Aloitin jatko-opiskelijana tänä syksynä ja mitä pidemmälle opintoni etenevät, sitä varmemmin tunnen olevani kuvataidekasvattaja – ja ylpeä siitä. Kasvatusfilosofisesta ajattelusta olen poiminut tähän artikkeliin omia, käytännön kautta tutuiksi ja toimiviksi koettuja ajatuksia ja visioita. Kasvatuksen käsitteen määrittely […]

Lyhyesti Tarkastelen esseessäni lyhyesti Immanuel Kantin kasvatusfilosofian keskeisimpiä teemoja. Tavoitteenani on tuoda esille Kantin kasvatusfilosofian alaan lukeutuvien ja pedagogiikan kirjoitusten pohjalta keskeisimmät teemat. Aloitan tarkastelun lähtemällä liikkeelle lyhyellä katsauksella Kantin puhtaan järjen kritiikkiin ja sen vaikutuksista hänen pedagogiikkaansa. Toiseksi pyrin tarkastelemaan hänen moraalisten ja eettisten kirjoitusten vaikutuksia hänen kasvatusteoriaansa. Hänen näkemyksensä tietoteoriasta ja etiikasta ovat […]

Johdanto Oikeudenmukaisuus on yksi keskeisimmistä sosiaalityön arvoista, sillä sen ajatellaan oikeuttavan sosiaalityötä ammattina. Oikeudenmukaisuus arvona ajaa sosiaalityötä lähemmäksi kohti työn omaa ihannetta. (Raunio 2009, 86.) Oikeudenmukaisuuden sisälle voidaan laskea sellaisia kehotuksia kuin tasa-arvon toteutuminen, ihmisarvon kunnioittaminen, resurssien tasajako ja epäoikeudenmukaisen politiikan vastustaminen. Suunnan oikeudenmukaiselle sosiaalityölle antavat alan eettiset säännöt. Oikeudenmukaisuustyö korostaa sosiaalityötä asiakastyön sijasta yhteiskunnallisena […]

Johdanto Logiikka-sanaa on ensimmäisenä käyttänyt Abelard keskiajalla Dialectica – teoksessaan. Antiikin Kreikassa varsinkin stoalaiset käyttivät logiikasta nimeä dialektiikka. Aristoteleen logiikkaa käsittelevät kirjoitukset ilmestyivät nimellä Organon ensimmäisellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua. Keskiajalla skolastikot ottivat käyttöön ”logica” –nimen, mutta dialektiikka-nimeä käytettiin vielä renessanssin aikana. Von Wrightin mukaan logiikka-nimi täsmentyi nykyisen kaltaiselle logiikalle vasta 1900-luvun alussa. (Von Wright […]

Lyhyt katsaus Kantin esittämään kritiikkiin jumalan olemassaolon ontologista todistusta vastaan. Olen liittänyt esseen alkuun lyhyen pohjustuksen aiheeseen tuomalla esille David Humen ajattelun keskeiset piirteet aiheeseen liittyen. Humen vaikutukset Kantin ajattelun muotoutumiseen puhtaan järjen ideaalista ja ideoista ovat varsin selkeästi yhteydessä Kantin ajatteluun. Erityisesti jumalan olemassaolon todistuksiin liittyvän keskustelun parissa. Pyrin tarkastelemaan lyhyesti sitä, mitä Kant […]

Yleinen mielikuva humanisteista lienee vaatimaton puurtaja: humanistit tekevät hiljaista työtä omissa kammioissaan eivätkä pidä paljon ääntä itsestään. He työskentelevät pienipalkkaisissa opettajan, kirjastonhoitajan ym. ammateissa.1 Humanistien eliitti erottautuu tästä nykypäivän humanistiköyhälistöstä: saksalaisen ja ranskalaisen sivistysporvariston (Bildungsbürger; citoyen) perinteitä jatkaen heillä on perittyä omaisuutta ja suku- ja akateemisen suhdeverkoston kautta he ovat osa yhteiskunnan eliittiä. Tällaiset humanistit […]

Taiteellinen tutkimus on vakiinnuttanut jokseenkin paikkansa eurooppalaisessa akateemisessa maailmassa. Termi kuuluu Suomen akatemian sanastoon ja taiteellisesta tutkimuksesta on keskusteltu myös Tieteen päivillä. Suomi on ollut monessa suhteessa taiteellisen tutkimuksen edelläkävijä. Muissa Euroopan maissa – kuten esimerkiksi Hollannissa, Saksassa ja Itävallassa – ala on kohdannut voimakkaampaa institutionaalista vastustusta kuin Suomessa. Taiteellinen tutkimus on vallitseva tutkimustapa erityisesti […]

Johdanto Maailman sanotaan viimeisten 20 vuoden aikana pienentyneen informaatioteknologian kehityksen ansiosta. Ihmisen fyysinen elinpiiri on kuitenkin samalla kaventunut, vaikka hänen aineeton elinpiirinsä on laajentunut erilaisten keinotodellisuuksien muodossa. Virtuaalitodellisuus synnyttää kehollisen läsnäolon ja virtuaalisen elämyksen ristiriidan: keho jakautuu kahtia, kun visuaalinen ja auditiivinen simulaatio esittää kehon representaation silmille ja korville lihallisen kehon ollessa paikallaan (Wilhelmsson 2000, […]

Hanki allani upottaa vyötäisiin asti. Taiteilen jääraudat jalkaan: ensin vasen, kuuluu muovinen klopsahdus, horjun vähän enemmän vasemmalla jalalla, mutta pysyn tasapainossa – ja klops, toinenkin rauta on kiinni. Kumarrun repun ylle penkomaan varmistusvälineitä, niitä ei tarvitse monia, mutta on tiedettävä millaisia. Kiipeily täällä on tuttua, tiedän sen luonteesta yhtä ja toista, ei aina niin miellyttäviä […]

Kosketus Tieteen muoto on yleensä sanoja, jotka kiertävät tunteen mahdollisimman kaukaa. Ihminen on kielellinen olento, joten ei ihme, että tieteellinen tieto saa useimmiten kielellisen muodon. Yhtä lailla ihminen on kuitenkin musikaalinen olento. Tämän musikaalisuuden syvyyden ymmärtämisessä auttaa Oliver Sacksin upea teos Musicophilia (2008). Sacks kertoo, kuinka muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki ihmiset voivat havaita musiikin […]