Artikkelit

AGON-lehden vertaisarvioidut artikkelit

To what extent is the polarization of the Sámi people visible in Finland in connection with appropriation of their spiritual traditions and cultural heritage into tourism?

Abstract Development of the tourist industry throughout northern Finland means there exists a widespread sale of fake souvenirs that are imitations of the values, beliefs and practices connected to Sami cultural heritage and spiritual traditions. These novelties have no legitimate connection to Sámi pre-Christian religion in relation to cosmology and practice of Noaidivuohta – Shamanism, […]

Christer Kihlman, kirjailijan valinnat ja yksilöllinen elämä

Julkisuuteen tuli tieto median kautta kuluvan vuoden keväällä, että suomenruotsalainen kirjailija Christer Kihlman menehtyi 90-vuotiaana Helsingissä maaliskuun 8. päivä 2021. Kihlman eli pitkän elämän ja tuli tunnetuksi 1960- ja 1970-luvulla kulttuuriradikaalina, monipuolisena kirjallisuuskriitikkona ja poliittisena osallistujana. Hänen kirjallinen toimintansa päättyi vähitellen jo 1980-luvun lopulla, eikä hän kirjoittanut sen jälkeen uusia romaaneja kaikista lupauksistaan huolimatta. Hän […]

Suhteellisuusteoria luonnollisena asenteena – Fenomenologisen epokheen suorittaminen

Sokrateen toiminnassa filosofia päätyi tietämättömyyteen. Edmund Husserlin fenomenologiassa tämä perinne jatkuu yrityksinä suorittaa epokhee, jossa luultu tietämisemme osoittautuu harhaksi. Tässä artikkelissa havainnollistan epokheen menetelmää ottaen esimerkiksi suhteellisuusteorian.  Keskustelussaan Alexander Kojèven kanssa Leo Strauss toteaa, että alkuperäisessä muodossaan filosofia on oman tietämättömyyden tiedostamista (Strauss 1988, 209; XXX). Tällä Strauss viittaa Sokrateen toimintaan. Dialogissa Menon Sokrates havainnollistaa […]

Antiikin filosofia sellaisena kuin se minulle näyttäytyy

1. Johdantokehittelyä 1.1. Kulttuurinen kehys Vanhan ajan matematiikka on teoreettisen filosofian äiti sekä uskonto käytännöllisen filosofian muodostumisen vauhdittaja. Pysähdyttäessä pienten pulmien ilmetessä ihmettelemään tuolloin vallinneen elämäntavan ja uskonnon paradokseja ne vapauttavat yhä uudestaan ajattelua. Varhaisen filosofian tietoisuuden ja tiedostamisen kysymyksien herättämät ovat matkustaneet Kaksoisvirtainmaahan tai Niilin suistoalueelle ajatuksia ja tietoja saadakseen. Kyseessä ei ole ollut […]

Herakleitos: ihmisen elämä ja kuoleman virta

Johdanto Hegel ihaili Herakleitosta. Kun lukee Luentoja filosofian historiasta sen Herakleitos-osan, näkee mistä Hegel ammensi innoituksen omaan dialektiikkaansa. Hän kirjoittaa jotenkin näin: ”Herakleitos oli siten yleisesti arvotettu syvällinen filosofi ja häntä jopa halveksittiin sen takia. Tässä on peruste; ei ole yhtään Herakleitoksen lausetta, jota en olisi ottanut mukaan logiikkaani.” Esimerkki: ”Siitä periaatteesta, että kaikki mitä […]

Joonialaisen luonnonfilosofian tieteellisyydestä : Uudelleenarviointia länsimaisen tieteen synnystä ympäristötieteiden aikakaudella

Myyttien ja uskontojen luontokuva poikkeaa modernin tieteen luontokuvasta lähinnä siinä, että luonto ja sen osat pyhitetään, personifioidaan ja tuodaan siten kokonaisuudessaan osaksi jokapäiväistä kokemusmaailmaa. Ihmisen ja luonnon välille ei tehdä siten oleellista eroa vaan luontosuhde on enemmän tai vähemmän minä-sinä – suhde, kuten romantikko Novalis 1800-luvun taitteessa totesi. Jyrkän eron tekeminen ihmisen ja luonnon välille […]

Matkalla sosiaalityöntekijäksi – sosiaalityön käytännön harjoittelu Espoon keskuksen avohuollon lastensuojelussa

&

Sosiaalityö on paitsi tieteenala, myös käytännön ammatti, jonka yliopisto-opiskeluun kuuluu kiinteänä osana käytännön opetus, jota myös käytännön harjoitteluksi tai työharjoitteluksi kutsutaan. Harjoittelu kuuluu pakollisena yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon kuuluvassa sosiaalityön koulutuksessa (valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004, 15§). Harjoittelu on opetussuunnitelman mukaista opetusta, joka toteutuu ohjatusti käytännön työelämässä. Käytännön opetus ei ole sosiaalityön koulutuksessa erillään teoreettisesta opetuksesta […]

Etiikan opettamisen ja opiskelun vaikeus sosiaalityön opinnoissa

Perusdilemmat Asioiden avaaminen ja ymmärtäminen etiikan opetuksessa on vaikeata ensinnäkin siksi, että peruskäsitteet eivät ole täysin yksiselitteisiä. Ne periytyvät yhtäältä kreikan kielen sanasta ethos ja latinan kielen sanasta moralis. Tavallisesti näiden sanojen väliin laitetaan yhtäläisyysmerkki. Ajatellaan, että etiikka ja moraali ovat täysin samoja asioita. Menettely on hieman ongelmallinen sikäli, että sanat ethos ja moralis on […]

Kohtaamiset kannattavat

Filosofia kohtaa sosiaalitieteet Olen omassa opetustyössäni koettanut osoittaa, miten tärkeää filosofian ymmärtäminen on sosiaalityössä, mutta myös filosofeille voisi olla tärkeää paneutua sosiaalityön kysymyksiin. Sosiaalityö ei tietenkään ole filosofiaa eikä filosofia sosiaalityötä. Silti on niin, että näiden kahden kohtaamisesta voi olla molemmille hyötyä ja iloa. Kokemukseni mukaan filosofit voivat kiinnostua sosiaalityön kysymyksistä. Sosiaalityön tutkimus on Suomessa […]

Toteutuuko teorian ja käytännön yhdistyminen sosiaalityössä?

Miksi tämä teema? Sosiaalityön käytännön ja tutkimuksen suhde on viime vuosina ollut vilkkaan keskustelun ja lisääntyvästi myös tutkimuksen kohteena. Sen sijaan vähemmän on keskusteltu teorian ja käytännön suhteesta sosiaalityössä. Teema on tärkeä juuri nyt, kun sosiaalityö positioi itsensä uusiin rakenteisiin. En ole tutkija enkä teoreetikko. Sen sijaan olen sosiaalityön ja sosiaalihuollon käytännön tehtävissä  joutunut pohtimaan […]