Arkistot

Antiikin filosofia sellaisena kuin se minulle näyttäytyy

1. Johdantokehittelyä 1.1. Kulttuurinen kehys Vanhan ajan matematiikka on teoreettisen filosofian äiti sekä uskonto käytännöllisen filosofian muodostumisen vauhdittaja. Pysähdyttäessä pienten pulmien ilmetessä ihmettelemään tuolloin vallinneen elämäntavan ja uskonnon paradokseja ne vapauttavat yhä uudestaan ajattelua. Varhaisen filosofian tietoisuuden ja tiedostamisen kysymyksien herättämät ovat matkustaneet Kaksoisvirtainmaahan tai Niilin suistoalueelle ajatuksia ja tietoja saadakseen. Kyseessä ei ole ollut […]

Samin ajatuksia muistikirjoista

Alapuolella on näytteitä Samilta jääneistä muistiinpanoista.   29/6 2018 Putinin ja Trumpin huippukokousta kohtaan tulee kritiikkiäkin, lähinnä vihreiden taholta. Tähän asti kritikointi on ollut yksipuolista, vain Venäjään kohdistuvaa. ”Länsiliittoutumisen” varjopuolena on siis puolitettu totuudellisuus. Mielestäni tulee kohdistaa kovimmat vaatimukset demokraattisiin vapaisiin maihin kuten Yhdysvaltoihin ja Israeliin. Esimerkiksi palestiinalaisilla ei ole ollut mahdollisuutta kehittää demokraattista valtiota […]

Sam siten kuin hän minulle näyttäytyy

23.10.1959 – 6.9.2020 Kirvesmiehenä tiedän, että talon rakentamisessa ensin täytyy varmistaa maaperä ja sitten pystyttää perustukset ymmärtäen työn vaativuus. Kun perustukset on oikein mitoitetut ja hyvin tehty, silloin myös talosta voi tulla vaikka viisisataa vuotta kestävä. Tietenkin taloa tulee huoltaa ja varmistaa, että vesi ei pääse pilaamaan rakenteita. Tätä samankaltaista ideaa Sam on toteuttanut klassikkojen […]

Varhaisen filosofian hämärtynyt kirkkaus

Varhaisten filosofien toiminnassa noin vuoden 600 eaa. paikkeilla korostuu kaksi asiakokonaisuutta: sofrosyne mielenmalttina ja matematiikka. Ilmaus ”luonnonfilosofia” synnyttää harhaan johtavia ajatelmia, niin ikään puhe etiikan ohittamisesta vääristää näköaloja. Kaiken lisäksi esimerkiksi Thalesta voidaan pitää mesopotamialaisena oppineena, Pythagorasta egyptiläisenä, Herakleitosta ja Demokritosta persialaisena oppineena. Filosofian muotoutumisprosessissa filosofiaksi ratkaiseva käänne todellistuu Apollonin temppelissä Delfoissa olettamani mukaan vuonna […]

Reijo Wilenius 1930 – 2019

Etenkin Jyväskylässä vuosina 1972 – 92 filosofiaa opiskelleet ovat kohdanneet pysäyttävän rajallisuuden. Ajattelemaan herättänyt ihminen Reijo Wilenius on poistunut. Tarkoitukseni ei ole keskittyä professori Reijo Wileniuksen filosofisten näkemysten esittelyyn eikä hänen teoksiensa erittelyyn. Silti yritän eri tavoin näyttää sekä hänen ajatustensa puhuttelevuuden että perusnäkemystensä ajankohtaisuuden nykyistä kulttuurista kokonaisuutta rakennettaessa. Vaihtoehtoja rakentavassa 1970-luvun kasvatuksellisissa ja yhteiskunnallisissa […]

Aistimuksen ja ymmärryksen jämähtänyt suhde

Mutta vaikka luonto ei näekään, ei se silti ole sokea; vaikka se ei eläkään (siinä mielessä kuin ihminen elää, subjektiivisesti, vastaanottavaisin aistein), ei se silti ole kuollut; vaikka se ei luokaan asioita tarkoituksellisesti, eivät sen luomukset silti ole satunnaisia. Missä ihminen pitää luontoa kuolleena ja sokeana ja sen luomuksia satunnaisina, siellä hän tekee omasta (nimenomaan […]

Yliopisto ja yliopisto

Markkinatalouden eetos on ottanut hallitsevan otteen myös yliopistojen julkaisutoiminnassa. Vallitsevaksi normiksi on muodostunut hallinnollinen vaade: julkaise tai menetä asemiasi implisiittisessä, mutta vaikuttavassa kelpoisuusrakenteessa. On kehittynyt lokaalinen ja globaalinen, siis yleisesti yliopistoja koetteleva julkaisupeli omine ja hallinnollisesti pakotettuine rituaaleineen. Hitaan varmasti 1970-luvun tutkinnonuudistuksesta lähtien on rakennettu yliopistokonetta, jonka toimintoja sävyttävät kulloisenkin valtiohallinnon pyrkimykset ja muodissa olevan […]

Tohinaa ajassamme

Sunnuntaina 23.4.2017 Kemin sarjakuvakeskuksessa toteutui mielenkiintoinen pohjoisen kirjallisuuden keskustelutilaisuus. Tapahtumassa julkistettiin kaksi uutta teosta: Juha Drufva; ”Suomen hevosen ilonpidon mahdollisuuksista Suomi-yhtiössä – Topeliaaninen suomalaisuus karnevalismin hengessä” sekä Voitto Kuosmanen; ”Kaamoksen jälkeen kevät. Katseita muutoksen maisemiin”. Teokset on kustantanut Nordbooks ja molemmat kirjat koostuvat 208 sivusta. Niiden sisältämät ajatukset nostattavat esiin kysymyksen filosofian käytännöllisyydestä: Miten filosofia […]

Lukukokemuksen synnyttämiä pohdintoja

Markku Kailaheimo: Kirjoituksia stoalaisuudesta. Epätieteellisiä tarkasteluja. Kirjokansi 2015. Stoalaiset äänenpainot ja stoalaisuuden analyysit eivät ole olleet suomalaisessa julkisessa keskustelussa sanottavasti esillä. Tilanne samalla kuvastaa aikakautemme henkeä ja ajallemme suotaviksi koettuja asennoitumisia. Omaehtoisuus, itsenäisyys, omapäisyys ja änkyrämäisyys ovat useimmille kauhistuksia, kaikissa muodoissaan. Aikamme ideologia tuottaa kuuliaisia media- ja muotipalvelujen kuluttajia, jotka hintatietoisina tyytyvät luksuksen statusmerkittyihin kopioihin. […]

Pekka Elo 1949–2013: Vaikuttaja ja humanisti

Opetusneuvos Pekka Elo menehtyi sairauskohtaukseen 14. joulukuuta Helsingissä. Hän oli syntynyt Keuruulla 14. heinäkuuta 1949. Ylioppilaaksi Elo tuli Keuruun yhteiskoulusta 1968 ja valmistui Turun yliopistosta 1975 suorittaen laudaturin sekä filosofiasta että valtio-opista. Pekka Elon perehtyminen opettamisen arkeen alkoi Lohjansaaren koulusta syksyllä 1976. Samaisessa koulussa on muuten lukuvuonna 1904–1905 toiminut opettajana kirjailija Maiju Lassila. Opettaessaan myöhemmin […]