AGON-lehti kutsui syksyllä Lapin yliopiston jatko-opiskelijat ja graduntekijät kirjoittamaan tutkimusaiheestaan. Saimme kokoon mukavasti tekstejä. Käsillä olevan numeron aihekattaus on laaja, se kulkee armenialaisten kansanmurhasta tietosuoja-asetuksen syövereihin. Kirjoittajina on perustutkinto-opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita. Miikka-Markus Leskisen teksti perustuu hänen pro gradu -tutkielmaansa ’Me olemme kukoistaneet ilman kenenkään lupaa tai suojelusta’ – kansanmurhan muistin politiikka ja armenialaisten kansanmurha, jossa […]

Minkälaisista tutkimuseettisistä valinnoista, arvoista ja jännitteistä on kysymys silloin kun tutkija toimii alkuperäiskansatutkimuksen ja saamentutkimuksen alueilla? Tai kun tutkija liikkuu tutkimuksessaan erilaisten vähemmistöjen ja ryhmien sisäisen dynamiikan kysymyksissä? Tai tarkemmin: silloin kun tutkija hylkääkin perinteiset oletukset objektiivisuudesta ja etäisyydestä ja liikkuu tutkimuksessaan sisäpuolisen position ja ulkopuolisen position välissä päästäkseen käsiksi olennaiseen tietoon ja ollakseen herkkä […]

Tämä AGONin numero keskittyy revitalisaatioon eli kielten elpymiseen ja elvyttämiseen. Numerossa on lehden historian ensimmäinen pohjoissaamenkielinen artikkeli sekä kaksi englanninkielistä artikkelia. Halusimme tällä valinnalla antaa mahdollisuuden paitsi valtioiden rajat ja kielirajat ylittävälle saamentutkimukselle, myös maailman muiden vähemmistökielten esille nostamiseen.

Keskustelu saamelaisuuden ja saamelaisen määrittelemisestä on jatkunut Suomessa enemmän ja vähemmän kiivaana jo parikymmentä vuotta. Puhutaan identiteettineuvottelusta, kulttuurisesta kuulumisesta ja etnisistä rajanvedoista. Kollektiivisia kansallisia identiteettejä on 1800-luvulta alkaen rakennettu myös taiteen keinoin: kirjallisuuden, kuvataiteen ja musiikin on nähty ilmentävän esimerkiksi suomalaisen kansan ”sielua” ja syvintä ”olemusta”. Myös saamelainen taide on osallistunut saamelaisen kansakunnan rakentamisprojektiin ja […]

Käsitys siitä, että kaikella elollisella on sielu, on perustana saamelaisten alkuperäiselle uskonnollisuudelle ja maailmakuvalle. Maailma jakautuu tämän- ja tuonpuoleiseen, ja myös ihmisellä on ruumissielu ja vapaa sielu. Henget ja jumalat ovat jatkuvasti läsnä maailmankaikkeuden eri kerroksissa ja niiden tahto näkyy niin hyvässä kuin pahassa. Ihmisen ja eläimen välillä ei ole suurta eroa. Máttaráhkka ja Sáráhkka […]