On olemassa hyviä ja huonoja asioita; ensimmäisiä tavoittelemme, jälkimmäisiä vältämme. Kykyä erottaa hyvä huonosta ryhdyttiin antiikissa kutsumaan viisaudeksi. Pian huomattiin, että ihmisen on hyvin vaikea kasvaa viisaaksi, mutta tavoitteesta ei kuitenkaan haluttu luopua. Syntyi filosofia – oppiala, jossa tavoittelemme viisautta (sofiaa), vaikkemme tule sitä saavuttamaan. Oppia-ala filosofia sai lentävän lähdön ja sitä lähtivät kehittämään ajattelukyvyiltään […]
Sokrateen toiminnassa filosofia päätyi tietämättömyyteen. Edmund Husserlin fenomenologiassa tämä perinne jatkuu yrityksinä suorittaa epokhee, jossa luultu tietämisemme osoittautuu harhaksi. Tässä artikkelissa havainnollistan epokheen menetelmää ottaen esimerkiksi suhteellisuusteorian. Keskustelussaan Alexander Kojèven kanssa Leo Strauss toteaa, että alkuperäisessä muodossaan filosofia on oman tietämättömyyden tiedostamista (Strauss 1988, 209; XXX). Tällä Strauss viittaa Sokrateen toimintaan. Dialogissa Menon Sokrates havainnollistaa […]
BBC:n podcastin Great Lives perusteella kolme suomalaista on elänyt suurenmoisen elämän. He ovat Paavo Nurmi, Risto Ryti ja Tove Jansson. Tässä kirjoituksessa pohdin, voisivatko nämä elämät auttaa meitä pohtimaan olennaisinta kysymystä: kuinka elää elämä? BBC:n podcast Great Lives, suurenmoiset elämät lähestyy jo viidettä sadatta jaksoaan. Sarjassa haastatellaan enemmän tai vähemmän tunnettua henkilöä, joka on valinnut […]
Länsimainen kulttuuri on yksilökeskeinen. Historialliselta kannalta länsimaissa kehittyi antiikissa käsitys itsen sisäisestä alueesta, joka vuosisatojen kuluessa muodostui luonnolliseksi osaksi käsityksiämme. Meille on luontevaa hahmottaa ajattelu niin, että valmistelen sisäisesti ajatuksen valmiiksi, ja olen sitten valmis jakamaan sen muiden kanssa. Toisaalta voimme Mihail Bahtinia seuraten hahmottaa ajattelun yhteisön käymän dialogin aikaansaannokseksi. Tässä artikkelissa pohdin, kuinka länsimainen […]
