Kirjoittaja:

Suvaitsevaisuus: erään taistelun kuvaus

Teos: Suvaitsevaisuus: erään taistelun kuvaus (2021) Kirjailijat: Timo Airaksinen ja Heta Gylling Älkää vaientako filosofia. Tämä on Immanuel Kantin (1724-1804) ohjeistus yhteiskuntaelämään. Käytännöllisen filosofian professori emeritus Timo Airaksinen ja FM, VTT Heta Gylling ovat kirjoittaneet kirjan Suvaitsevaisuus: erään taistelun kuvaus (2021). Kirja käsittelee suvaitsevaisuuden ongelmaa. Siinä arvioidaan esimerkiksi seuraavia aiheita: maahanmuutto ja rasismi, toisenlaisten mielipiteiden […]

Antiikin filosofia sellaisena kuin se minulle näyttäytyy

1. Johdantokehittelyä 1.1. Kulttuurinen kehys Vanhan ajan matematiikka on teoreettisen filosofian äiti sekä uskonto käytännöllisen filosofian muodostumisen vauhdittaja. Pysähdyttäessä pienten pulmien ilmetessä ihmettelemään tuolloin vallinneen elämäntavan ja uskonnon paradokseja ne vapauttavat yhä uudestaan ajattelua. Varhaisen filosofian tietoisuuden ja tiedostamisen kysymyksien herättämät ovat matkustaneet Kaksoisvirtainmaahan tai Niilin suistoalueelle ajatuksia ja tietoja saadakseen. Kyseessä ei ole ollut […]

Herakleitos: ihmisen elämä ja kuoleman virta

Johdanto Hegel ihaili Herakleitosta. Kun lukee Luentoja filosofian historiasta sen Herakleitos-osan, näkee mistä Hegel ammensi innoituksen omaan dialektiikkaansa. Hän kirjoittaa jotenkin näin: ”Herakleitos oli siten yleisesti arvotettu syvällinen filosofi ja häntä jopa halveksittiin sen takia. Tässä on peruste; ei ole yhtään Herakleitoksen lausetta, jota en olisi ottanut mukaan logiikkaani.” Esimerkki: ”Siitä periaatteesta, että kaikki mitä […]

Joonialaisen luonnonfilosofian tieteellisyydestä : Uudelleenarviointia länsimaisen tieteen synnystä ympäristötieteiden aikakaudella

Myyttien ja uskontojen luontokuva poikkeaa modernin tieteen luontokuvasta lähinnä siinä, että luonto ja sen osat pyhitetään, personifioidaan ja tuodaan siten kokonaisuudessaan osaksi jokapäiväistä kokemusmaailmaa. Ihmisen ja luonnon välille ei tehdä siten oleellista eroa vaan luontosuhde on enemmän tai vähemmän minä-sinä – suhde, kuten romantikko Novalis 1800-luvun taitteessa totesi. Jyrkän eron tekeminen ihmisen ja luonnon välille […]

Miksi yhteiskuntatieteilijät eivät vie analyysejaan loppuun?

Ihmistieteilijöille tarkoitetussa teoksessa ”Ihmistieteiden filosofiset perusteet” (1979) filosofit Matti Juntunen ja Lauri Mehtonen muotoilevat, että yhteiskunnallinen todellisuus avautuu ymmärrettäväksi talouden alueella. Talouden alue muodostaa materiaalisen perustan, jonka päälle rakentuvat sosiaaliset, poliittiset, juridiset ja henkiset prosessit. Yhteiskuntatieteet tutkivat jälkimmäisiä, mutta niistä ei saa tiedettä ymmärtämättä ensimmäistä. Ensimmäinen on siis välttämätön (muttei yksissään riittävä) ehto jälkimmäisille. Kirjoittajat […]

Hyvästi Hornetit! Kirjoittamisesta ja lentämisestä

Kuulun joukkoon miehiä, jotka lentävät yksin. Hävittäjän ohjaamossa on vain yksi istuin. Siellä ei ole paikkaa toiselle ohjaajalle, joka voisi hoitaa radioliikennettä säätietoihin liittyen tai lennonjohdon yhteydenpidon suhteen, ei ketään, joka auttaisi hätätoimenpiteissä tai pienentäisi nopeutta lopullisessa lähestymisessä. Kukaan ei murtaudu eristyneeseen yksinäisyyteen pitkällä mannerten ylittävällä lennolla. Kukaan muu ei tee päätöksiä. Teen kaiken itse […]

Miksi sosiaalityön opiskelijat eivät ymmärrä, mistä sosiaalityön opiskelussa on kysymys?

Tämän esseen näkemykset saattavat olla radikaaleja (lat. radix: juuriin pureutuva, perusteisiin menevä), mutta eivät uusia tai omaperäisiä. Olen lainannut monia ajatuskulkuja kohtaamisistani opiskelijoiden, opettajien ja professoreiden kanssa. Olen sosiaalityön opiskelijana tehnyt havaintoja itseni ja ympäristöni suhteen. Tämän kirjoituksen otsikko on lataukseltaan ihmettelevä ja opetushenkilökunnalle esitetty, eikä esim. provokatiivinen ja opiskelijoille kohdistettu. Kirjallisista syistä olen välttänyt […]

Sosiaalityön ja politiikan suhde kaipaa alleviivaamista

Kun kävelin yliopiston ovista sisään elokuussa 2013, avautui minulle täysin uusi ja ennalta-arvaamaton maailma. Akateeminen ympäristö ja ajattelutapa oli tuiki tuntematon 26-vuotiaalle tuoreelle opiskelijalle. Sosiaalityön kuva oli varsin yksilökeskeinen ja se muodostui pitkälti julkisen diskurssin ja yleistysten ympärille. Kun aika jatkoi kulkuaan oppiaineen parissa, alkoivat sosiaalityön luonne, teoriat ja jopa sosiaalityön poliittisuus hahmottua. Todellinen kipinä […]

Sosiaalisia sosiaalityöntekijöitä – kirjastoista takaisin luentosaleihin

Sosiaalityön opinnoissa, Lapin yliopistossa, etäopiskelu vaikuttaa olevan uusi normi, mitä etenkään vallitseva koronatilanne ei ole hidastanut. Kun pieni, mutta toisinaan äänekäskin, porukka vaatii enemmän läsnäoloa ja syvyyttä opintoihin, kommentoidaan yliopiston suunnalta yhtenä rintamana, että tämä on opiskelijoiden tahtotilasta syntynyt todellisuus. Ei ole salaisuus, että yliopistojen taloudellinen tilanne on ahtaalla, jolloin itsenäiseen opiskeluun siirtyminen on varmasti […]

Matkalla sosiaalityöntekijäksi – sosiaalityön käytännön harjoittelu Espoon keskuksen avohuollon lastensuojelussa

&

Sosiaalityö on paitsi tieteenala, myös käytännön ammatti, jonka yliopisto-opiskeluun kuuluu kiinteänä osana käytännön opetus, jota myös käytännön harjoitteluksi tai työharjoitteluksi kutsutaan. Harjoittelu kuuluu pakollisena yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon kuuluvassa sosiaalityön koulutuksessa (valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004, 15§). Harjoittelu on opetussuunnitelman mukaista opetusta, joka toteutuu ohjatusti käytännön työelämässä. Käytännön opetus ei ole sosiaalityön koulutuksessa erillään teoreettisesta opetuksesta […]