23.10.1959 – 6.9.2020

Kirvesmiehenä tiedän, että talon rakentamisessa ensin täytyy varmistaa maaperä ja sitten pystyttää perustukset ymmärtäen työn vaativuus. Kun perustukset on oikein mitoitetut ja hyvin tehty, silloin myös talosta voi tulla vaikka viisisataa vuotta kestävä. Tietenkin taloa tulee huoltaa ja varmistaa, että vesi ei pääse pilaamaan rakenteita.

Tätä samankaltaista ideaa Sam on toteuttanut klassikkojen lukemisessa sekä filosofisia ajatusrakennelmia koetellessaan. Hän on selvittänyt itselleen käsitteiden kantavat ideat sekä syventynyt klassikkojen alkuperäisteoksiin. Saksan kielen hallitseminen on antanut hänelle suurta etua esimerkiksi silloin, kun on keskusteltu uuden ajan ajattelijoista. Samille kertyykin vuosien myötä suuri määrä saksankielisten ajattelijoiden teoksia, jolloin hän yksin kotona on voinut syventyä luennoilla tai Symposioneissa esitettyjen ajatusten tutkiskeluihin. Tilanteiden avautuessa uudestaan Sam on saattanut saada kommenteillaan ja kysymyksillään meritoituneen puhujan hämilleen sekä etsimään oikotietä pois pulmasta. Yllättävän harvat ovat kyenneet tunnistamaan, saati tunnustamaan virheensä tai erehtymisensä. Onhan kova juttu arvostetulle professorille, kun vaatimattomalta opiskelijalta vaikuttava kommentoija on paljastanut käsitteellistä lipsumista tai osoittanut esitetyn tulkinnan kestämättömäksi. Näin Sam toiminnallaan antaa esimerkin perustojen ja lähtökohtien tutkimisen tärkeydestä.

Puulla on juuret syvällä maaperässä. Ajatusjuuriin tutustuen Sam on rakentanut käsityksensä. Etsien ja kysymyksiä esittäen hän on hankkinut laajan liikkuma-alan, mikä vuosien saatossa on synnyttänyt runsaan ideakukinnon. Perustoja tutkiessaan hän kykenee välttämään empiristisesti sävyttyneet tulkinnat saksankielisistä ajattelijoista. Vastaan väittämisessä Samilla on läsnä ajatukselliset ja koetellut perusteet.

Samilla ideat, ajatukset ovat olleet tärkeämpiä kuin muodolliset tai kirjalliset todisteet käsitteiden ja ajatusrakennelmien hallinnasta. Hänen kommenttinsa ovat perusteltuja ja ilmentävät suurta perehtyneisyyttä. Keskusteluissa Sam ei ole esittänyt arvauksia eikä arveluja; hänen kysymyksensä ovat kummunneet ytimistä ja siksi saattavat ravistella yllättävästi.

Sam on elänyt prosesseissa, ei prosessien päättymisessä eikä kirjallisissa dokumenteissa. Onkin luonnollista, että hän on todellistunut meriittiyliopiston kriitikkona. Sam opiskelee ja tutkii ymmärtääkseen, ei siksi että hän saisi aseman tai todistuksen osaamisestaan. Häntä kiinnostavat ideat ja ajatusrakenteet edelleen merkityksiä tuottavina.

Saksan kielisten kirjojen lisäksi hänellä on ollut merkittävien ajattelijoiden tekstejä ruotsin- ja englanninkielisinä alkuperäisteoksina. Hän on hankkinut myös teoksia Itä-Euroopan eri kielillä. Useimmissa sana- tai käsitekirjoissa se toinen kieli ei ole suomi. Luonnollisesti Samilla on ollut runsaasti käsitteitä avaavia teoksia, hakeutuuhan hän ajatusten lähteille. Näissä on ilmennyt myös niin kreikka kuin latina. Itse ihmettelen sanakirjojen kielirunsautta mm.: norja, tanska, ranska, espanja, italia, esperanto, unkari, tsekki, puola, venäjä, turkki. Sam on hakeutunut ajatusten ja perinteiden lähteille. Hän tavoittelee ideoita eikä suorituksia.

Ajatuskehitelmissään ja kommenteissaan Sam on ilmentänyt poikkeuksellista lahjakkuutta sekä samalla vaatimattomuutta. Häntä ohjaa halu ja vaade selvittää lähtökohdat, perustat, perusteet ja kantavat ideat. Tässä etsimisessään ja kyselemisessään Sam on rohkean sisukas. Hän hakeutuu ajatuksien ja filosofisten perinteiden lähteille. Hän todellistuu itsenäisesti etenkin uuden ajan filosofian klassikkoja tutkivana ihmisenä, ajattelijana.

Kirjoittaminen meriitin saavuttamiseksi tai oman aseman vahvistamiseksi on ollut Samille vastenmielistä. Jälkeenpäin olen kysellyt itseltäni: Miksi en pyytänyt etukäteen Samia monien tekstieni kriitikoksi tai osalliseksi kirjoitusprosessiin? Epäilemättä Samin kommentit olisivat syventäneet tekstieni merkityksiä tai parantaneet laatua. Miksi emme työstäneet yhdessä tekstejä?

Sam on osaltaan toteuttanut Lapin yliopiston ensimmäisen filosofisen Symposionin 29.9.2001. Kulttuuriperintö ja arvot. Filosofian harjoittelijana hän on organisoinut tapahtumisen sekä kantanut päävastuun Symposionin käytännöllisistä järjestelyistä. Tuolloin kuulijoita on ollut parhaimmillaan noin 120. Arvioin, että kaiken kaikkiaan osallistujia on ollut noin 150, kun toiset eivät ole päässeet paikalle aamupäivällä eivätkä toiset iltapäivällä.

AGONin puheenjohtajana Sam on todellistanut yhdistyksen toimintaa ja siten rakentanut niitä perustoja, jotka ovat mahdollistaneet myös AGON ry:n valtakunnallisen vaikutuksen.

Sam on ollut tietoinen sairauteensa liittyvistä riskeistä. Muistikirjassaan 27.10.2013 hän mainitsee eilen saaneensa tiedon, että psoriaasis lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Siksi hän tarkentaa elämäntapojaan. Samassa yhteydessä Sam mainitsee, että työ on keskeinen elämänsisältö. Niinpä sen organisointi on tärkeää.

Sam on harjoitellut pianonsoittoa seitsemänvuotiaasta alkaen, suorittaen myös diplomeja. Hän on aloittanut lääketieteen opiskelun Oulun yliopistossa 1979 ja valmistunut lääketieteen kandidaatiksi. Sen jälkeen hänen tutkiva uteliaisuutensa suuntautuu keskeisesti ihmistieteisiin. Sam opiskelee ja tutkii ymmärtääkseen ei siksi, että hän tulisi saamaan aseman tai todistuksen osaamisestaan.

Sam, poikkeuksellisen sivistynyt musiikinopettaja on ollut taitava, loistava pianisti, joka ei ole halunnut esiintyä jäykkähenkisissä konserteissa. Sam tavoittelee soitollaan ja soitossaan vaativaa täydellisyyttä. Musiikki on parhaimmillaan ikään kuin ilmaus pythagoralaisesta sfäärien harmoniasta, ideaalisista lukusuhteista. Musiikki paljastaa ajattelevalle ja tuntevalle todellisuuden perustoja.

Sam on vaatimaton ihminen sekä samalla rohkea kommentoija. Hän hämmästyttää monia eri oppiaineissa korkean statuksen saavuttaneita perehtyneisyydellään sekä diplomaattisesti esitetyn kritiikin radikaalisuudellaan…

Monesti olen ihmetellyt, miksi Sam ei esimerkiksi halunnut meritoitua sosiologiassa, kasvatustieteessä, politiikan tutkimuksessa tai filosofiassa. Vuoden 2010 paikkeilla uskon ymmärtäväni: Sam ei tavoittele ulkoisia tunnustuksia vaan ymmärrystä ja tietoisuuden syvenemistä sekä yleisesti sosiaalisen elämän inhimillistymistä.

On vaikea kuvitella ketään, joka jaksaisi asettua kulkemaan samankaltaisia tiedostamisen ja kritiikin polkuja kuin missä Sam on asettanut itsensä alttiiksi.

Omaehtoinen oppilaani ja opponenttini, ystäväni Sam Krause on fyysisesti poistunut. Toivon, että esimerkkinä sivistyksellisten velvoitteiden todellistamisesta Sam elää meissä tekoja mahdollistavana ideana, velvoitteena.

 

Toivo Salonen