Syksy 2018 etenee varsin vaihtelevissa merkeissä, mutta Agon jatkaa ilmestymistään. Tämän kertaisessa numerossa on teemana ihmisyys ja shamanismi. Lehden ensimmäiset kirjoitukset ovatkin lukion filosofian opiskelijoiden ja harrastajien mielenkiintoisia kirjoituksia. Mukana on myös vapaan taiteilijan ja kirjailijan Kirsi Ylinivan essee kasvatuksesta, taiteilijalta osiossa on vuorossa 27.4-3.5.2018 Pop-Up-Jazz-näyttelyn tapahtuma ja taitelija esittelyt. Viimeisenä olemme julkaisseet erittäin mielenkiintoisen shamanismin tutkija Joyce Francisin Englannin kielisen artikkelin saamelaisesta noidasta Aikia Aikianpojasta. Tämän kertaiseen pääkirjoitukseen on liitetty Lyseonpuiston lukion filosofian opettajan Salomo Juupaluoman saate liittyen lukiolaisten kirjoituksiin.

Kirjoituksia ihmisyydestä


Lukiolaisten tekstejä ihmisen elämän merkityksellisyydestä / merkityksettömyydestä sekä ”normaalin” ihmisyyden määrittelyn ongelmista


Noin vuosi sitten käynnistettiin Lyseonpuiston lukion sekä Oulun Lyseon ja Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion filosofian opiskelijoiden välille yhteistyötä. Ajatus yhteistyöstä nousi esille Helsingissä tammikuussa 2017 NUFIT:n eli Nuorten Filosofiatapahtuman yhteydessä. Filosofianopettaja Jukka Keski-Filppula on jo useamman vuoden ajan tarjonnut Oulun Lyseon ja Oulun Suomalaisen yhteiskoulun lukion opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa kuntakohtaisena soveltavana kurssina ns. filosofian diplomin. Ko. diplomin suorittaminen on tarkoittanut sitä, että opiskelija on lukenut ja esitellyt jonkin itseään kiinnostavan filosofian klassikkoteoksen muille diplomin suorittajille, osallistunut Helsingissä pidettävään Nuorten filosofiatapahtumaan (NUFIT) sekä kirjoittanut kevätlukukauden aikana itsenäisen esseen jostakin itseä kiinnostavasta aiheesta. Essee-aihe on voinut liittyä opiskelija lukemaan klassikkoteokseen.

Ajatus yhteistyöstä johti siihen, että myös Lyseonpuiston lukiossa Rovaniemellä opiskelijoille tarjottiin syksyllä mahdollisuutta suorittaa samantyyppinen ´diplomi´, jonka virallinen . opetussuunnitelmaan kirjattu nimi on ”Filosofian klassikko-, argumentaatio- ja väittelykurssi”. Joulukuussa 2017 Lyseonpuiston lukiolla toteutui oululaisten ja rovaniemeläisten yhteistapaaminen, seminaari, jossa lukiolaiset pienryhmissä esittelivät lukemaansa klassikkoteosta. Tammikuussa 2018 ko. kurssille osallistuvia opiskelijoita osallistui NUFIT-tapahtumaan. Kevään 2018 opiskelijat työstivät essee-tekstejään. Agon-lehdessä nyt julkaistavat kirjoitukset on poimittu lukiolaisten laatimista teksteistä.5

Ida-Maria Manninen (Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio) tarkastelee pareidoliaa. Onko elämän tarkoituksellisuuden kyse pareidoliasta, kognitiivisesta vinouman eräästä tyypistä, jolle on ominaista se, epämääräiset ja satunnaiset aistihavainnot muokkaantuvat ihmisen mielessä selkeiksi ja merkitykselliseksi. Millainen on ollut pareidolian suhde filosofian ja ylipäänsä rationaalisen maailmankuvan syntyyn? Entä luovuuteetn? Olisiko uskontoa, taidetta, ylipäänsä kulttuuria syntynyt ilman pareidoliaa?

Entä jos elämällä ei olekaan tarkoitusta eikä merkitystä? Aatu Ylisuvannon (Lyseonpuiston lukio) tarkastelun kohteena on japanilaisen Osamu Dazain teos ”Ei enää ihminen”. Dazain vahvasti omaelämänkerrallinen v. 1937 ilmestynyt teos kuvaa päähenkilönsä eksistentialistista ahdistusta ja elämän absurdismin, mielettömyyden, merkityksettömyyden kohtalonyhteyttä samansävyisesti kuin Jean Paul Sartre (”Inho” 1938) ja Albert Camus (”Sivullinen” 1942). Dazain tekstiin tukeutuen Aatu asettaa kysymyksen siitä, voiko ihminen päästä irti eksistentialistisesta ahdistuksesta suostuessaan hyväksymään sen, ettei elämällä ole mieltä, eikä merkitystä. Virikkeenä Aatun tekstille on myös viime talven NUFIT –tapahtuma. Tapahtuman teema oli ”absurdi”, kaikki alustukset, keskustelun- ja Sokrates-väittelykilpailun aiheet liittyivät siihen.

”Luonnottoman poikkeavaa” on Sara Seppäsen (Oulun Lyseo) otsikko. Myös Sara on saanut kirjoitukselleen herätteen NUFIT –tapahtumasta. Onko normaaliuden tavoittelu on eräänlainen evoluution jäänne meissä ? Lauman keskellä oli aikanaan paremmassa turvassa kuin se jää porukasta jälkeen. Onko pakonomainen normaaliuden tavoittelu myös eräänlaista lauma-ajattelua? Tuomas Vesterinen piti tapahtuman yhteydessä alustuksen, jossa hän mm. esimerkkien avulla toi esille mielenterveyteen liittyvien ilmiöiden kulttuurisidonnaisuuden. Vesterisen alustuksen lisäksi Saran tekstin inspiraation lähteenä on ollut Holly Bournen teos ”Oonko ihan normaali”.

Salomo Juupaluoma
Lyseonpuiston lukio
Ruokasenkatu 18
96200 Rovaniemi

Olli Koskela
Lapin Yliopisto
Yliopistokatu 8
96300 Rovaniemi