Graham Priest (2017): Logiikka. Suom. Risto Koskensilta ja Eurooppalaisen filosofian seura. Niin&näin Tampere. Tallinnan kirjapaino-osakeyhtiö Tallinna 2017. 179 s.

Graham Priestin ainakin jo kahdeksalle kielelle käännetystä alkuperäisteoksesta: Logic a very short introduction on ilmestynyt suomenkielinen laitos vuoden 2017 puolella. Kirja käsittelee logiikkaa kokonaisuudessaan tiiviisti, mutta sitäkin kattavammin. Tavoitteeksi kirjalle sinällään ei ole asetettu toimia varsinaisena vaihtoehtona korkeakoulujen logiikan oppikirjana vaan, tarjota yleiskatsaus logiikasta yleensä siitä kiinnostuneille. Kuten kirjan esipuheessa osuvasti todetaan ”Tämän kirjan ydinajatuksena on johdattaa logiikan syvälle filosofiaan uppoaville juurille.”, toteutuu se kirjassa kokonaisuudessaan varsin hyvin. Kirjassa esille nostetut logiikan paradoksit ja ratkaisuyritykset valaisevat hyvin logiikan kenttää ”..sellaisena kuin loogikot alan nykyään ymmärtävät”. Kirjan alku luvut käsittelevät hyvin logiikan perusteita edeten lauselogiikasta aina yksinkertaisempaan predikaatti logiikkaan. Hyvänä esimerkkinä edellisestä voidaan nostaa esille, eritysesti keskeisimpien ontologisten jumalanolemassaolon todistusten formalisoinnit ja niiden sisältämät ongelmat logiikat näkökulmasta.

Kirjassa kuljetetaan esimerkillisesti mukana filosofian keskeisimpien ongelmien kuten, totuuden, olemassaolon, välttämättömyyden ja todennäköisyyden sisältämiä ongelmia. Kirjaa lukiessa jo ensimmäisten kolmen luvun kohdalla huomaa hyvin, ettei kirjan tarkoitus ole palvella varsinaisena oppikirjana vaan vastaavasti hiukan pintaa syvemmältä luodattuna johdatuksena kokonaisvaltaisemmin logiikan filosofiseen ongelmakenttään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lukijalle on etua jo aikaisemmasta kosketuksesta logiikan kanssa, mikä mahdollistaa kirjan tiiviin esitystavan kautta ajatuksessa mukana pysymisen. Erityisesti edelliseen viitaten voidaan myös todeta, ettei kysymyksessä ole kevyt iltalukeminen sarjakuvien tapaan, vaan hiukan tarkkaavaisuutta ja aikaa vaativampi lukupaketti. Logiikan perusteiden ollessa tuttuja, kirja osoittautuu esimerkkiensä, esitystavan ja järjestyksensä puolesta hauskaksi kokonaisuudeksi, johon käytetty aika maksaa itsensä varmasti takaisin. Toki kirjaan on laitettu mukaan logiikan käyttämän merkintätavan selitykset, mikä mahdollistaa näin ollen myöskin kokemattomampien lukijoiden tutustumisen kirjan antiin.

Kirjan lukujen loppuun on sisällytetty tiiviisti kunkin luvun keskeisimmät ja tärkeimmät asiasisällöt aihekohtaisesti. Yhdessä mukana olevien harjoitusten kanssa nämä mahdollistavat myös lukijan omien siipiensä kokeilun hauskasti logiikan ongelmien parissa. Kirjan loppupäässä oleva luku: ”Vähän historiaa ja lisälukemista” antaa lukijalle  mahdollisuuden halutessa perehtyä tarkemmin käsiteltyihin aiheisiin. Kokonaisuudessaan Priestin teosta ja sen suomennosta voidaan pitää, ainakin oman lukemani perusteella, suositeltavana pintaa syvemmältä johdatuksena logiikkaan luoden toisenlaisen lähestymistavan,  yleensä varsin monumentaalisen tylsältä tuntuvan logiikan  maailmaan. Kirjassa kun pyritään turha logiikan muodollisuus ja matemaattisuus pitämään mahdollisimman vähänä pyrittäessä esittämään logiikkaa tarkemmin filosofisen logiikan näkökulmasta.  Logiikka yhdistettynä filosofian keskeisiin ongelmiin antaa vaihtoehtoisen ja toisenlaisentavan lähestyä logiikka muualta, kuin pelkästä muodollisuudesta käsin. Toki kirjassa muodollisuus on mukana, mutta ei oppikirja maisesti. Kokonaisuudessaan luettuani teoksen, voi kirjaa mielestäni pitää hyvänä johdatuksena logiikan sisältämiin keskeisimpiin ongelmiin. Logiikasta kiinnostuneet ja sen kanssa tekemisissä olleet saavat varmasti kirjasta antoisan ja hyvän lukukokemuksen!