Artikkelit

Fátmmasteaddji giellaealáskahttin

&

Lappi universiteahtta & Sámi allaskuvla

VÄLITTÄVÄ KIELENELVYTYS
Tiivistelmä

Saamen kielten elvyttäminen ja domeenien tukeminen ovat kasvatuksen keskeisin tehtävä assimilaation jälkeisessä tilanteessa. Kriittisestä alkuperäiskansapedagogiikasta ammentavassa artikkelissa käsitellään kielenelvytystä välittävien rakenteiden avulla. Välittävät rakenteet tarjoavat työvälineet korjata kielenelvytyksen keinoin assimilaation perintö, joka on heikentänyt saamen kielen tilannetta ja aiheuttanut esimerkiksi kielenvaihtoa. Teoreettisessa artikkelissa kootaan yhteen se viimeaikainen tutkimustieto, jota saamen kielten elvytyksestä on tehty. Nämä tutkimukset ovat suuntautuneet esittelemään saamen kielten tilannetta sekä pyrkimyksiä elvyttää kieliä. Aiempaan tutkimuskirjallisuuteen sekä artikkelin kirjoittajien tutkimustyöhön nojaten esitetään kielenelvytyksen yhteisöllinen malli, joka mahdollistaa kielenpuhujien määrän lisäämisen ja domeenien tukemisen. Välittävän kielenelvytyksen malli rakentaa yhteiskunnallista sopusointua jälkikoloniaalisessa tilanteessa. Artikkelissa painotetaan, että tutkijoiden on ensisijaisen tärkeää tukea yhteisöjen kielenelvytystoimenpiteitä.

Sámegiella ja sámevuohta geasuhit earret eará buorránan sajádagaset dihtii. Oassi sámiin lea huksen nana kulturidentitehta ja eamiálbmotvuođa. Báikkuid fas muhtin oasis olbmuin leat leamašan ekonomalaččat, sosiálalaččat ja symbolalaččat heajut vuolggasajit, nuba assimileren lea beassan váikkuhit nannosit ((Gč. May 2003.)). Suddadeami árbi lea čuohcan servošiid ovttaveardásašvuhtii. Sámevuohta šaddá ovtta láhkai ođđasit vihkkehallojuvvot dalle, go suddaduvvon olbmot beroštišgohtet ealáskahttimis ja iežaset sámi ruohttasiin ((Sarivaara 2012.)). Dađistaga bohciida ságastallan dan birra, geaid ealáskahttin guoská ja geat dasa ožžot searvat. Ságastallan sisttisdoallá maiddái jearaldaga “Gii lea sápmelaš?”.

Háliidetne suokkardallat sámegiela ealáskahttima pedagogalaš oainnu bokte. Fievrridetne pedagogalaš fátmmasteami jurdaga. Guorahalle mo fátmmasteaddji giellaealáskahttin sáhtášii divvut sámiid assimilerema árbbi. Fátmmasteaddji huksehusat (suom. välittävät rakenteet, eŋg. mediating structures) lea innovašuvdna, mii galgá divvut máŋggagielalaš ja kultuvrralaš árgabeaivvis badjánan kultuvrralaš oktiibeaškkehemiid mat bohtet earret eará eahpesymmetralaš váldeoktavuođaid dihtii ((Keskitalo 2010.)). Dábálaččat sánis fátmmasteapmi boahtá ovdan juoga ‘iežas ollái váldin’ (suomag. syleillä, halata). Viidáseappot mearkkašumis fátmmasteapmi lea sajáiduvvan pedagogalaš terminologiijas mearkkašit integrerema ja inklušuvnna ((Keskitalo, J. H. 2009.)). Fátmmasteapmi galgá inkluderet doaimmas bokte, nappo váldit fárrui kultuvrralaš inklušuvnna mearkkašumis doahpagiid ’mediate’ ja ’välittää’ bokte. Lassin fátmmasteapmi lea doaibma, mii duddjo emansipašuvnna. Lindgren oaivvilda gielalaš emansipašuvnna leat doaibma, mas giela stáhtus loktejuvvo kulturpolitihkalaš doaimmaid bokte servodagas. Dalle giela sajádat ii máhca šat dillái gos dat lei ovdal ealáskahttima, muhto gielalaš vuoigatvuođat viiddiduvvojit ja giella geavahišgohttojuvvo almmolaš eallinhálttis. ((Lindgren 2000, 30.)) Emansipašuvdna mearkkaša luovvaneami boares kolonialisttalaš árbbis ja iešstivrejumi čiekŋudahttima, mii gullá buot álbmogiidda ((Gč. Paasi 1991.)).

Fátmmasteami vuolggasadjin lea gaskkusteapmi ja oassálasti doaibma. Dát gullet oassin eamiálbmotpedagogihka váldosisdollui. Oassálastin galgá johttáhit maiddái olbmo friddjavuođa ollašuvvama ja leat geaidnu iešmearrideapmái. Ovdamearkan skuvlejumi iešmearrideapmi lea eamiálbmogiid vuoigatvuohta ((Henriksen 2009.)). Fátmmasteaddji pedagogihka ollašuvvama loahppaboađusin galget šaddat doaibmi mállet konflivttaid čoavdima várás. Pedagogalaš fátmmasteapmi gidde fuomášumi earret eará dasa, mo bajásgeassimiin ja skuvlejumiin sáhttit burgit vinju, kollektiivvalaččat eahpedásseárvosaš gaskavuođaid servošiin. Nubbi dehálaš ovddidandoaibma lea guorahallat, mo sáhttit pedagogalaš dutkamiin nannet fátmmasteaddji ja oassálasti eamiálbmotvuođa. Namuhuvvon áššit leat loktanan kritihkalaš eamiálbmotpedagogihkas áigeguovdilin maŋimuš áiggiid ja galget vástidit suddadeami árbbi čoavdimii ((Gč. Denzin, Lincoln & Smith 2008.)).

Artihkal vuođđuduvvá čálli guoktá dutkanbarggu boađusin huksejuvvon teorehtalaš meta-analysii. Letne bargan guhká oahpahusbarggus ja beassan čuovvut sámi skuvlengažaldagaid ovdáneami. Goappáge dutkanbarggut leat guoskkahan giellaealáskahttima máŋggabealagit ((Gč. ee. Keskitalo & Sarivaara 2014; Keskitalo, Uusiautti & Määttä 2013; Sarivaara 2012.)). Pigga Keskitalo lea evttohan, mo oahpahus sáhtášii váldit vuođđun sámevuođa pedagogalaš doaimmas, vai livččii álkit bargat máŋggabealat dilis ((Keskitalo 2010; gč. maiddái Dixon-Krauss 1996.)). Sarivaara dutkamuša vuođul sáhttá čuoččuhit, ahte ealáskahttindoaibma lea fámolaš proseassa, man ii sáhte bissehit iige ráddjet ((Gč. maiddái Rasmussen 2013.)). Sámegiela giellaealáskahttima metateoriija dán artihkkalis vuođđuduvvá fátmmasteami teoriijai ja dasa makkáraš gáibádusaid fátmmasteapmi buktá giellaealáskahttimii. Munno vuolggasadji lea kritihkalaš eamiálbmotpedagogihkka, ja moai oaivvildetne dan vuođul, ahte fátmmasteapmi lea abstrákta rádjá, man badjel ii sáhte geahnohuhttit sámi álbmoga ja giellabirrasa. Metaforalaččat oaivvildetne dan, ahte fátmmasteami haga giellabiras ii sáhte nannejuvvot ja servodatlaš solidaritehta ii nanosmuva. Danin fátmmasteapmi lea eaktu vai giellaealáskahttin sáhttá lihkostuvvat viiddis mearkkašumis, giellahálliid lassáneami ja giellabirrasa nannema namas . Gloria Anzaldúa lea gieđahallan mentála ja fysalaš rájiid, maid vehkiin lea vejolaš ovdánahttit doaladumiid, mat dorjot olmmošlaš gárggiidahttima ((Anzaldúa 1999.)). Háliidetne dán artihkkalis eandalii suokkardit, makkáraš rájáid giellaealáskahttin oažžu fátmmasteami ja sámi bajásgeassima vuođul.

Artihkkalis gieđahalle assimilašuvnna proseassaid Sámis, ja mo dat leat váikkuhan sámiide. Historjjá dovdan čiekŋuda áddejumi dálá diliid birra. Váikkuhusat leat guhkit ja viidát, ja dat rievddadallet báikkis ja olbmos nubbái. De guorahalle fátmmasteami doahpaga ja dađistaga dasa vuođđuduvvan skuvlenmálliid. Loahpas moai vihkkehalle hástalusaid, mat leat čuožžilan ealáskahttimis ja dan, mo daid sáhtášii dustet fátmmastemiin.

Assimilerema árbi

Vai sámiid dála dili ádde oppalaččat, lea vealtameahttun guorahallat assimilerenproseassa guhkes áigelinnjás. Sámit leat vásihan kollektiivvalaččat čuohcan suddadeami dahjege assimilerema vuos kirkolaš doaimmain 1600-logu rájes ja stáhtalaš skuvlla doaimmain 1800-logu rájes ((Keskitalo, Lehtola & Paksuniemi 2014.)). Suddadeapmi lea jurddamálle, mas oktagasat ja joavkkut galget baicce doaibmat servodaga oassin muhto maiddái suddat váldoálbmogii ja šaddat identitehtaset dáfus áldoálbmoga láganin. Dán mearkkašumis assimileren áddejuvvo dábálaččat negatiivvalaččat, dasgo dat mearkkaša iežas etnihkalaš, kultuvrralaš dahje eará identitehta hilguma ja nuppelágan, váldoálbmoga identehta oamasteami. ((Hiltunen 2015, 4.)) Proseassa lea heajudan muhtin muddui sámiid kulturidentiteahta ja johttáhan giellamolsuma ((Gč. Lindgren 2000; Pasanen 2014; Seurujärvi-Kari 2012.)). Giellamolsun ii mearkkaš vealttakeahttá identitehta molsuma.

Giellamolsun oaivvilda dakkáraš dili, mas olbmot heitet geavaheames giela ja molsot dan nuppi, dábálaččat váldokultuvrra gillii. Ovdamearkan sii eai hála giela mánáidasaset eaige geavat giela šat earáge oktavuođain dahjege giellašiljuin. ((Omd. Fishman 1991; gč. maiddái Linkola 2014; Olthuis, Kivelä & Skutnabb-Kangas 2013.)) Dákkáraš giellašiljut dahje domenat leat ovdamearkan ruoktu, skuvla, bargu, sosiála media, eará virggálaš dilit ja verddet ((Fishman 1991.)). Giellamolsun ollašuvvá dábálaččat dakkáraš dilis, mas iešguđege gielas lea eahpedásseárvosaš stáhtus servodagas. Dasa lassin, eahpedásseárvu sáhttá čuovvut assimilašuvdnapolitihka. Jáhkkimis giellamolsun ii ollašuva dakkáraš servodagain, mat eaktudit seammá rivttiid sihke váldo- ja unnitlogugielaide. ((Rasmussen 2013.))

Assimilerema boađusin lea šaddan máŋggabealat dilli, mas lea váikkuhus skuvlensuorgái. Suddadeami bohtosa, giellamolsuma, divvundoaibma lea giellaealáskahttin. Suddadahttináigodaga čuvvon ealáskahttin lea viidon viehka gieskat. Torkel Rasmussen čállá, ahte giellaealáskahttimis viggojuvvo dihtomielalaččat eastadit giela jávkama. Giela geavaheapmi geahppána, dannego juohke ođđa buolvvas leat uhcit geavaheaddjit ja/dahje uhcit giellašiljut, gos sáhttá geavahit giela. Giellaealáskahttima ulbmilin lea addit gillii ođđa eallima ja/dahje ođđa návccaid. Giellaealáskahttinges ollašuvvá go giella oažžu eanet hálliid ja giela hállit ožžot eanet vejolašvuođaid geavahit giela. ((Rasmussen 2013, 1.))

Assimilerema burgin lea ávkkálaš sámiid dálá gielladili ovddideami dihtii. Assimileren lea čuvvon koloniserema. Rauna Kuokkanen čállá, ahte koloniseren vuođđuduvvá ideologiijaide ja doaibmamálliide, mat huksejuvvojedje renesánssa áigge. Universála dásis koloniserema áigumuššan lea leamašan máŋggain guovlluin sisabahkket guovlluide ja atnigoahtit eatnamiid sihke luondduriggodagaid. ((Kuokkanen 2007, 152.)) Koloniserema hámit ja viggamušat leat molsašuddan, muhto duogášulbmilin lea álo leamašan válddástallan ((Gilroy 1993; Spivak 1985.)).

Franz Fanon álggahii ságastallama das, mo koloniseren váikkuha olbmuid jurdagiidda. Nuppiiguin sániiguin Fanon lokte oidnosii koloniserema psykologalaš váikkuhusaid. ((Fanon 1952.)) Sámiid ja eiseválddiid deaivvadeapmi lea govviduvvon kolonialisttalažžan. Oainnut dan birra leat goittotge rievddadallan dutkis nubbái. Sáhttá goittotge dadjat, ahte koloniseren lea ollašuvvan Sámis sihke psykologalaš ja geavatlaš dásis, dasgo sámit leat vásihan psykologalaš ja kultuvrralaš soardima, sin árbevirolaš eatnamiidda leat boahtán ođđaássit sihke sosiála ja kultuvrralaš struktuvrrat leat biđgejuvvon. ((Gč. Kuokkanen 1999: 97; Lehtola 2012; Minde 2005.)) Koloniserenprosessii lea gullan váldegeavaheaddjiid viggamuš suddadit eamiálbmogiid váldokultuvrraide.

Giellamolsuma dássi rievddadallá báikkis nubbái. Muhtin sámiid árbevirolaš ássanguovlluin lea ollašuvvan intensiiva suddadahttin. Sámis koloniseren lea nagodan ovdamearkan muhtin muddui dagahit giellamolsuma. Muhto ovdamearkan oasis Norgga Sámi riddoguovlluin ja Suoma siidaortnega vuovdeguovlluin lea giellamolsun ollašuvvan dievaslaččat sámegielas váldogielaide, nuba muhtin sámegielat leat juobe jápmán ((Minde 2005; Saarikivi 2011, 78.)). Sámegielat leat čáhkken saji viiddis guovlluin kristtalašvuođa ja ođđa servodatlaš kultuvrra dihtii juo 1700- ja 1800-loguin. Suddadahttima birra sámiid olis váilu ain systemáhtalaš diehtu, vaikke muhtin dutkit leatge buktán báikkálaš dieđuid giellamolsumis ((Gč. omd. Aikio 1988.)). Navdimis sámiid dáluiduvvan sohkaeatnamiiddiset seailluheami dihtii lea veahkehan giellamolsuma ollašuvvama ((Saarikivi 2014.)).

Sámit leat vásihan assimilerema buot riikkain, gos sii ásset. Váldegeavaheaddjiid assimilerema čađahanvuogit leat molsašuddan riikkas nubbái. Norggas assimileren lei čállon politihkkii. Sámit galge dáruiduhttojuvvot (nor. fornorsking). Dáruiduhttináigodat bisttii sullii 1850-logus 1980-lohkui. Ulbmilin lei jávkadit sámegiela ja sámiid identiteahta. ((Minde 2005.)) Ruoŧasges čađahuvvojedje segregašuvnnalaš doaimmat, lapp-ska-vara-lapp -politihkka. Sámemánát vázze goahteskuvlla ((Henrysson 1992.)). Ruoššas sámiid giela seailluheapmi lea leamašan čađat hástaleaddji, dasgo doarjja sámiid oahpahussii lea leamašan unnánaš. Viiddis bággofárremat ja dálá váilevaš doarjja giella- ja kulturealáskahttima ektui noađuhahttet Ruošša sámiid dili. ((Afanasyeva 2013.)) Suomas assimileren lea leamašan unnit eanet oaidnemeahttun go veardida dili ovdamearkka dihte Norgii, gos dáruiduhttinulbmil lei čállon virggálaš dokumeanttaide. Dat sáhttá dahkat hástalussan dovdat ja earuhit assimilerenstrategiijaid ja -doaimmaid. Suomas čađahuvvui nationalisttalaš politihkka, man ulbmilin lei nannet suomagiela sajádaga ja suopmelaš dentitehta. Váldegeavaheaddjit vuoruhedje nationalismma huksema ideologiija, eaige vehádagaid dárbbut lean guovddážis ovdal 1960-logu, goas eamiálbmoga moriheapmi álggii. ((Aikio-Puoskari 2009; Keskitalo 2014.))

Suomas assimilerema áigodat lea álgan juo 1600-logu rájes, ja dan eai leat nagodan bissehit velge. Leena Huss deattuha, ahte dálá áiggis assimileren ja ealáskahttin dávjá ollašuvvet raddálagaid, goas dan guovtti proseassa gaskkas orru leamen gilvvu. Dat mearkkaša dan, ahte giellamolsun dábálaččat nagoda joatkašuvvat ealáskahttimis fuolakeahttá. ((Huss 1999, 24.)) Torkel Rasmussen leage gávnnahan, ahte vaikko vel ealáskahttin orru leamen jođus sámeservodagas, de liikká giellamolsun joatkašuvvá ((Rasmussen 2013.)). Giellamolsumii čoavddusin lea ásahit sámegiela giellabesiid ja giellalávgunluohkáid báikegottiide, gos daidda lea dárbu.

Ealáskahttin fátmmastemiin

Giellaealáskahttima doaba lea čilgejuvvon iešguđege vugiin dan vuođul, mii lea leamašan dutkamuša vuolggasadji ja geahččanguovlu. Oppalaččat giellaealáskahttin oaivvilda doaimmaid, maid ulbmilin lea eastadit giela jápmima dahje njoahcudit giela jávkama. Giella, mii ealáskahttojuvvo, váldojuvvo ođđasit atnui dan maŋŋá, go giela geavaheapmi lea unnon dahje oalát jávkan. ((Fishman 1991; Olthuis et al. 2013.)) Giellaealáskahttin lea Joshua Fishman vuođul dihtomielalaš giela suodjaleapmi ja ealáskahttin, man guovddáš ulbmilin lea lasihit giela hálliid meari ja viiddidit giellašilju. Dasa lassin, vai giellaealáskahttin lihkosmuvvá, galgá servodagas leat positiiva doaladupmi dan giela ektui, man galget ealáskahttit. ((Fishman 1991.))

Nils Øivind Helander deattuha, ahte sámegiela giellaealáskahttima (dár. språkrevitalisering) ulbmilin lea ealáskahttit sámegiela guovlluin, gos dan geavaheapmi lea áitojuvvon. Giela ealáskahttin (dár. vitalisering) fas viiddida sámegiela giellašilju, dahjege giela ealasvuohta dorjojuvvo. ((Helander 2009; gč. maiddái Pasanen 2003; Rasmussen 2013; Todal 2009.)) Leena Huss čállá, ahte ealáskahttimii gullá maiddái dat ahte ovdamearkan boarrásit sohkabuolva oahpahallá iežas álbmoga giela ja geavahišgoahtá dan, dahje ahte olbmot, guđet leat oahppan dušše njálmmálaš giela, oahpahallet čállit dan ((Huss 1999.)). Giellaealáskahttima čuozáhahkan leat ovttaskas olbmot muhto maiddái olles servodat. Nuppádassii háliidetne deattuhit, ahte vai giellaealáskahttin galgá lihkostuvvat, olles servodat galgá doarjut sihke ovttaskas olbmuid rahčamušaid ja giellašiljuid viiduma.

Fátmmasteapmi lea sámeoahpahusa guovddáš ulbmil ja dat lea erenomáš mearkkašahtti aiddo máŋggagielat ja -kultuvrralaš oktavuođain. Fátmmasteapmi sisttisdoallá inklušuvnna ja ovdamorraša (caring) sihke oassálasti ja čuolmma čoavdi duogášjurdaga. Dán oaidninvuogis fátmmasteapmi lea máŋggabealat doaba. Fátmmasteaddji giellaealáskahttin sisttisdoallá kultuvrralaš inklušuvnna, mii váldá giellaealáskahttimii mielde olles guovllu álbmogiid.

Keskitalo lea evttohan fátmmasteaddji huksehusaiguin galgat sáhttit čoavdit skuvlla doaibmankultuvrra ja vejolaš kulturkonflivtta ((Keskitalo 2010, 219.)). Sámeoahpahusa duogážis váikkuha sámiid koloniserejuvvon historjá ja eahpesymmetralaš váldeoktavuođat, mat leat hehtten sámiid iežas skuvlakultuvrra bohciideami. Fátmmasteaddji huksehusat (mediating structures) doabagihppu lea ovdanbuktojuvvon Peter L. Berger ja Richard J. Neuhaus dutkamušas, mas ohce čovdosiid vai bearraša kultuvra ja skuvlla doaibma harmoniserejuvvojedje. Suokkardallama ulbmilin lei fámuiduhttit olbmuid. ((Berger & Neuhaus 1970.)). Fátmmasteaddji huksehusat leat kultuvrraid gaskasaš oahpahusdilálašvuođa bargoreaiddut. Viidáseappot Kari E. Nurmi ja Seppo Kontiainen leaba ovdanbuktán málle, mas fátmmasteaddji huksehusat galget veahkehit doaibmat máŋggakultuvrralaš skuvlendilis ((Nurmi & Kontiainen 1995, 68.)). Dábálaččat máŋggakultuvrralaš dilis kultuvrralaš konflikta šaddá garvemeahttun.

Sápmelaččat ellet máŋggabealat eallindiliin. Skuvlejumis kultuvrraid gaskasaš globála identiteahtta lea bajimus ulbmilin. Dan vuođul olbmot galget dovdat olmmošvuoigatvuođaid, maidda maiddái sin doaibma galgá vuođđuduvvat ((Banks 2015, 170–173.)). Lea áigeguovdilis jearaldat, mo skuvlejumis sáhtášii olahit bajimus identiteahttadásiid ja mo sáhtášeimmet doaibmat nu, ahte ovdánivččiimet guvlui mii hilgu etnosentrismma ja oaffarrolla. Etnosentrisma mearkkaša oainnu, man vuođul álbmoga iežas árvovuogádat, iešvuođat ja dábit leat áidna rivttes vuogit dahje daid sáhttá atnit eará álbmogiid jurdagiid buorebun ((Hiltunen 2015, 5.)). Etnosentrisma dagaha oaffarrolla, mii ii hukse aktiiva ja suokkardalli eamiálbmotvuođa. Oaffarrollas olmmoš lohkkašuvvá vássánáiggi váivves dovdduide iige máhte hukset positiiva doaladumi dálá ja boahtteáiggi várás. Fátmmasteaddji huksehusat gulahallet vássán-, dálá- ja boahtteáiggi gaskkas.

Vuođđojearaldahkan giellaealáskahttimis lea jorran gažaldat dan birra, gii oažžu ealáskahttit sámegiela. Fátmmasteaddji pedagogihkka doalaha radikála máŋggakultuvrralaš jurdaga, mas eai dovdda etnihkalaš rájiid giellaealáskahttimii. Norggas čuvvot radikála máŋggakultuvrralašvuođa sámi oahppoplána ektui sámegielaid hálddašanguovlluin. Suomas lea gielalaš ja etnihkalaš rádji das, gii oažžu oassálastit sámegielat oahpahussii muhtin spiehkastagaiguin ((Saarikivi 2014.)). Čuovvovaččat bukte ákkastallamiid das, manin Suomasge livččii áigeguovdil sirdásit čuovvut fátmmasteaddji máŋggakultuvrralaš radikála málle.

Vuosttaš ágga lea, ahte galgá divvugoahtit assimilerema árbbi. Soames sápmelaččat leat massán gielaset. Giela manahan olbmot leat muhtin garraseamos čuoččuhusaid vuođul joba lonuhan etnisitehtaset. Dakkáraš čáhppesvilges oainnu galgá goittotge geahččat kritihkain. Ášši lea girjái ja eaktuda dan, ahte juohke oktagas váldo vuhtii iehčanas dáhpáhussan. Giellamanaheami ii sáhte hukset pakeahttan, mii heive juohke dáhpáhussii. Giellalonuheami muttu ja dási galgá guorahallat dárkket. Dákko bokte lea velá olu bargu Sámis geahččat báikegottiid diliid oppalaččat.

Eamiálbmogat leat evttohan iešguđetlágan vugiid assimilerema dikšumii. Vuođđun assimilerema árbbi dikšumii gávdno vaikkeba Marie Battiste vuogis burgit kolonialisttalaš geavadiid nu, ahte sáhttit nannet eamiálbmogiid iežaset vuolggasajiid skuvlejumi bokte. Battiste lea ovdanbuktán Medicine Wheel -málle (sámegillii dálkkodanriekkis), mii atná vuođđun eamiálbmoga iežas máilmmigova ja jurddašeami. Dat lea symbolalaččat hábmejuvvon málle, mas buot beliin lea vuoiŋŋalaš, kompleaksa ja fámolaš aspeakta. Buot dát bealit leat oktavuođas nuppiineasetguin. Dálkkodanriekkis juohkása njealji guvlui (oarji, davvi, nuorta ja lulli), mat vuođđuduvvet njealji fáddái: koloniserema gárten, koloniserema meroštallan, eamiálbmoga fámuiduvvan sihke govahallon maŋŋekoloniála boahttevuođagovat. ((Battiste 2000, xxii–xxiv.))

Dasto Graham Smith evttoha, ahte dekoloniserema doahpaga sadjái hállagoađášeimmet diđolašvuođa nannemis, mas háliidit beassat oaffarrollas eret. Doaba koloniseren gidde fuomášumi kolonisttaide, nappo dat Smith mielas soardá ja joatká kolonialismii mihtilmas válddástallama eamiálbmogiid oktavuođas. Ođđa-Zealánddas Aoteoroas leat ovddidan eamiálbmotpedagogihka Kaupapa Maori -teoriija konkrehtalaš reaidun eamiálbmogiid diđolašvuođa lasiheami várás. Ovdáneapmi geavatlaččat dáhpáhuvvá ovdamearkan nu, ahte vánhemat bidjet mánáideaset maorigielat giellabeassái (Kohanga reo). Duogášjurddan lea Maori for all oaidninvuohki, mii ii bija etnisitehta guovddážii. Ulbmilin lea maorigiela ealáskahttin. Dákkáraš proaktiivvalaš doaibman lea politihkalaš ulbmil ja galgá nannet eamiálbmoga birgejumi álbmogin. Vánhemat leat ovdamearkan gáibidan, ahte oahpahus galgá leat oalát maorigillii. Smith sávvá, ahte eará eamiálbmogat sáhttet ávkašuvvat maoriid buriin vásáhusain. ((Smith 2003, 2.)) Nu lea viidásit dáhpáhuvvange, earret eará havaiijii- ja sámegielaid ektui ((Omd. Pasanen 2014; Wilson & Kamana 2009.)). Ovdamearkan anárašgiella lea nagodan viiddidit giellaealáskahttima institušuvnnalaš dásis viidáseappot. Nappo bearrašiid ”ođđasit gielaiduvvan” (eaŋg. relinguification) lea ollašuvvan oalle bures. ((Pasanen 2014.))

Dálá ealáskahttima hehttehusat

Poartafáktejeaddji ilbmanupmi guoská giellaealáskahttimii ((Keskitalo 2010, 168; Sarivaara 2012, 89, 161.)). Ovdamearkan Suomas orru leamen muhtin muddui oaidnu, ahte sámegielaid giellaealáskahttin galgá guoskat dušše sámedikki jienastuslohkui merkejuvvon sápmelaččaide. Sarivaara lea nammadan stáhtuskeahtes sápmelažžan sámi sogalaččaid, guđet eai gula sámedikki jienastuslohkui ((Sarivaara 2012.)). Giellaealáskahttima ráddjen sáhttá doaibmat reaidun, go dáistalit servoža symbolalaš rájáin ja siskkáldas váldesajádagain ((Gč. Löfström 2012, 17.)). Das lea dat heajos bealli, ahte dalle eat nagot viiddidit giellahálliid meari, nu ahte giellašiljut fámoluvašedje duođalaččat. Davvisámegiella boahtá leat dilis, gos gielahálliid mearri unnu dramáhtalaččat. Stuorámus sivva lea dat, ahte 75 proseantta sámegielat vuollái 10-jahkásaš mánáin orrot sámiid ruovttuguovllu olggobealde albma sámegiela skuvlaoahpahusa haga. Nubbi sivva lea dat, ahte giellabesiid álggaheapmi hehttejuvvo.

Ovdamearkan skábmamánus 2014 buot vánhemat almmuhedje hálu bidjat mánáideaset sámegielat dikšui dahje giellabeassái mánáidgárddi vánhemiid čoahkkimis Bealdovuomis. Sámediggi bissehii doaimma politihkalaš siva geažil juo juovlamánus. Munno analysa vuođul sámediggi ii háliidan juolludit giellaealáskahttima bisuhan dihtii symbolalaš ráji sámedikki jienastuslogu ja stáhtuskeahtes sápmelaččaid gaskkas. Sámediggi geavahii ággan dan, ahte sámegielat mánáid gielalaš rievtti dihtii ii sáhte fállat giellabeasi mánáide: “Äidinkielisiä lapsia ei voida käyttää saamen kielen opettajina sitä taitamattomille lapsille” (eatnigielat mánát eai galgga geavahuvvot giela oahpaheaddjin mánáide, guđet eai hálddaš giela) ((Sámediggi 2014, 5.)). Dát áššeollisvuohta ii leat čuolbma, dasgo pedagogalaš heivehemiin sáhttit dikšut sierranas gielladárbbuid beaivedikšodilis nu ahte juohke mánná oažžu dakkáraš fálaldaga nugo lea su ovdáneami dáfus dárbbašlaš. Ja áššihan lea nu, ahte mánáthan ohppet aktiiva giellahállin juo oanehaš áiggis. Nubbin deattuhetne ahte giellaealáskahttin galgá leat servodatlaš ovddasvástádus, mas namalassii eatnigielat olbmot doibmet resursan ja doarjjan sidjiide guđet ealáskahttet gielaset. Eanodaga gielda lei juo ovdal čállán giellaealáskahttinplána, man dange ii Suoma sámediggi dorjon.

Mearrádus hehttet giellaealáskahttima lea surgat dan dihtii, ahte giellaealáskahttindárbu lei bohciidan vánhemiin. Sii háliidit bajásgeassit máŋggagielalaš mánáid ja nannet gielalaš fierpmádagaid. Nubbi ášši mii lea fuolastuhtti lea dat, ahte stáhtuskeahtes sámi mánáin eai leat olmmošrievttit ealáskahttit sámegiela. Sámi institušuvdna ii leat fuolas sin buresbirgejumis. Lea áibba čielggas, ahte sámegiela ealáskahttin nannešii sin oppalaš gárggiidahttima ja identitehta. Letne maid fuolas dan dihtii, ahte orru čielggas ahte ášši duogábealde lea stáhtuskeahtes sámi mánáid vealaheapmi. Sii ráŋggáštuvvojit duppalit dan bokte, ahte vuos sin vánhemat leat manahan sámegiela ja dál sii eai leat dan veara ahte oččošedje oassálastit giellaealáskahttindoaimmaide. Nappo mis gávdno struktuvrralaš hehttehus, mii ii doarjjo sámi mánáid oppalaččat. Dáid bearrašiid iešidentifiserema, sohkamuoraid ja sogaid giellakritearaid vuođul mánát deavddášedje maiddái Suoma lága meroštallama sápmelačča birra. Bearrašat identifiserejit iežaset guovllu siidavuogádaga maŋisbohttiide. Namuhuvvon vánhemiid áhkut dahje ádját leat hállan sámegiela muhto eai leat sirdán gielladáiddu šat maŋisbohttiideaset. Háliidetne deattuhit, ahte viiddis giellaealáskahttin hukse servodatráfi ((Gč. Huss 2006, 578.)). Anárašgiela giellaservodat lea huksen giellaealáskahttindoaimmaidis fátmmasteaddji jurdaga vuođul ((Olthuis 2003; Pasanen 2014.)).

Ovtta dahje guovtti sohkabuolvva giellaboatkka sáhttá leat sivvan eastit olbmuid leat sámevuođa oassin eaktivuođa gáibádusa dihtii. Linda Smith ovdanbuktá, ahte eamiálbmotidentitehttii laktojuvvo dávjá eaktivuođa ja essentialismma gáibádusat. Eaktivuođa duogážis lea eamiálbmoga ja dan eallinvuogi ádden stereotypihkalaččat. Dalle ovdamearkan kultuvrra govvádusat leat gáržžit. Smith guorahallá olggobeale olbmuid ásahan eaktivuođa gáibádusa ovdamearkka bokte, mas dutkit ledje árvvoštallan Tasmaniija guovllu eamiálbmoga jávkan. Tasmaniijas lei goittotge álbmot, mat geavahedje iežaset birra doabagihpu Aboriginal Tasmanians. Das fuolakeahttá olggobeale dutkit dulkojedje, ahte Tasmaniija veahkadaga identifiseren eamiálbmogin lei politihkalaš hutkkus joavkkus, mii lei jávkan. Eaige sis dán vuođul sáhtášii leat gáibádusat iežaset originálavuođaset ektui, dasgo sii eai deavdán olggobeale olbmuid govahallamiid eamiálbmotvuođas. ((Smith 2012.)) Dilli livččii lean muhtimiidda ovdun, jus guovllus ii livčče lean sáhkavuloš eamiálbmot ja sin gáibádusat.

Stuart Hall čállá, ahte stereotypihkalašvuođas buot namuhuvvon ášši bealit reduserejuvvojit muhtin ovttageardán iešvuohkin, dat liiggástallojuvvojit ja dasto loahppaboađus stirdu bissovaččat. Dán guovtti oassái juohkima proseassas buot stereotypiijai heivemeahttun guđđojuvvo olggobeallái. Stereotyhpalaš málle ii leat neutrála, fal das ovdanbuktojuvvojit almmolaččat dohkkehuvvon ja juhkkon oaivilat sosiála joavkku birra. Mii oažžut sosiálalaš joavkkuid guoskevaš jurdagiiddámet aiddo justa stereotypiijain. ((Hall 1999, 122, 190–193, 200.)) Essentialisttalaš identiteahttaáddejupmi čujuha rievddakeahtes, árbevirolaš ja čielgaráját identitehttii. Dán áddejumi vuođul identiteahtta seailu eallima čađa. Ferte njulget áddejumi dan birra, ahte olmmoš guhte háliida ealáskahttit ja šaddat oassin sámevuođa, ii assimilere geange. Nubbin sámevuođas lea váibmu mii seailu nu guhká go mii ieža bissut positiivvalažžan ja háliidit juohkit sihke oahpahit sámegiela ja kultuvrra viidát. Baluin mii gullá sámevuođa viiddideapmái lea eambo sáhka symbolalaš ja geavatlaš válddi juohkimis.

Smith čuoččuha, ahte eamiálbmot lahttu sáhttá gártat biddjot jearaldatvuložin eaktivuođas ektui ((Smith 2012.)). Sáhka eaktivuođas vaháguhttá erenomážit dalle, go sáhka lea eamiálbmoga marginálaid birra, nugo geaid varra lea “beare vielgat”. Sanna Valkonen suokkardallá beallesápmelašvuođa, mainna son oaivvilda dili dalle, go olbmo sápmelašvuohta rehkenastojuvvo suonaid sámi vara givrodaga vuođul. Son jearrá, leago beallin sápmelaš unnit sápmelaš etnalašvuođa vuođul go “dievasvarat” sápmelaš. Son juobe čujuha sápmelašvuođa nállášupmái. ((Valkonen 2009, 262–263.)) Dalle áššis boahtá biologalaš kategoriija, dahjege blood quantum -gáibádusa heivehus Suoma sámiid dilis. Dás čujuhuvvo gáibádussii varraárbbi genehtalaš buhtisvuođas, nállajurdagii ja olbmuid bidjan sierrasadjái vara buhtisvuođa vuođul. Étienne Balibar ja Immanuel Wallerstein leaba dutkan viidát náli ja rasismma doahpagiid. Sudno čuoččuhus lea, ahte nationalismma hápmi lea govvet dihto identitehta dahje dihto kultuvrralaš “buhtisvuođa”, mii dasto doaibmá vealtameahttun elemeantan nu álbmotlaš oktilašvuođa seailuma dáfus ja govahallon vašálaččas suddjemii. ((Balibar & Wallerstein 1991.)) Dákkáraš lea erenomáš problemáhtalaš maŋŋenationalisttalaš dilis, dasgo eamiálbmot joatká nationalisttalaš geavadiid iežas vuogádagaidisguin – dákko sápmelašmeroštallama bokte.

Ekskluderejeaddji mállet sáhttet jođánit doalvut etnosentristtalaš oaidninvugiide ja dat eai geavatlaččat leat gávnnahuvvon servodaga huksejeaddji doaibmavuohkin, dasgo dat sáhttet álkit jorrat vealaheapmin. Ekskluderen mearkkaša olggobeallái guođđima dahjege hilguma dákko bokte. Etnosentrisma ii nanne eamiálbmoga, fal sáhttá doarjut essentialisttalaš jurddamálliid. Lassin etnosentristtalaš oaidninvuohki gidde oktagasaid oaffarrollii, mii mearkkaša dan, ahte joavku báhcá kollektiivvalaččat vásihuvvon váivves dáhpáhusaide ja vássán áiggi vealahemiide. Oaffarrolla buktá lohkkašuvvan ságastallama servošii, ja dasa laktásit negatiiva dovddut dego sivaheapmi ja boahttevuođa oaidnin čáhppadin. Oaffarrolla lea okta muddu eamiálbmogiid diđošteami loktemis ja ealáskahttinproseassas. Daid traumáhtalaš vásáhusaid galgá moraštit ja daid birra galgá ságastallat sihke maiddái viggat čoavdit daid, muhto daidda ii sáhte darvánit iige oaffarrolla sáhte leat vuolggasadji eamiálbmoga sajádaga čoavdimii ja ovddideapmái. Essentialisma ja etnosentrisma fas sáhttet dagahit heajos doaladumiid eamiálbmoga vuostá.

Ságastallan

Sámeoahpahusa ja beaivedivššu bokte galgá revitaliseren doaibmat assimilašuvnna vuostegeahčin sihke sámevuođa fámuiduhttima nannejeaddjin. Fátmmasteami ulbmilin lea nannet kulturidentiteahtaid ja eamiálbmotvuođa. Buot vehádagat galget hutkat strategiijaid, maiguin buoremusat birge vehádatsajádagas. Danin fátmmasteapmi lea reaidu, mii galgá burgit fápmostruktuvrra, nu ahte dat jorrá duođalaš kultuvrraid gaskasaš viiddis ovttasbargui. Bajásgeassit ja pedagogat galget eastit ilbmanemiid, mat hástet servodaga máŋggain vugiin.

Ovdamearkan sámi oahpahussii oassálastet máŋggalágan gielladuogážiid oahppit. Oahpahus ja oahpaheaddjit čovdet beaivválaš dilis pedagogalaš lágidemiid bokte dán máŋggabealatvuođa. Dađistaga sámeoahpahus lea doaibmagoahtán nugo giellalávgun oahppiid heterogenalaš gielladuogážiid ja giellabirrasa dihtii, vaikke virggálaš giellalávgunluohkát váilotge. Oahpaheaddjiin leat iešguđetlágan heivehanstrategiijat váldin dihtii vuhtii oahppiid heterogenalaš gielladuogážiid. Giellaealáskahttimii gullet muttut, nugo beroštupmi kultuvrii, beroštupmi diehtit eambo iežas duogáža birra, morihandárbu oahpahallagoahtit giela ja konkrehta doaimmat oahpahallagoahtit giela. Maiddái kultuvrralaš symbolaid atnigoahtin gullá prosessii.

Sámi oahppiid identitehtat leat eambo heterogenalaččat go ovdal. Dat mearkkaša dan, ahte oahppit bohtet kultuvrralaččat iešguđetlágan ruovttuin ja sis leat iešguđetlágan vásáhusmáilmmit sámevuođa birra. Oahpaheaddji galgá doarjut oahppiid kulturidentiteahta ovdáneami ja áddet dan hámi sihke ovdáneami. Lassin oahpaheaddji bargun lea veahkehit oahppiid áddet iežaset máŋggabealat ja kompleaksa identitehtaid ((Banks 2013, 112.)). Lea dárbu váldit beali, makkáraš giellaealáskahttinpolitihkka lea sámegielat stáhtus sápmelaččaid, suomagielat stáhtus sápmelaččaid, sámegielat stáhtuskeahtes sápmelaččaid, suomagielat stáhtuskeahtes sápmelaččaid, suomagielat suopmelaččaid ja sámegielat suopmelaččaid ektui. Lassin gávdnojit velá muhtin eará čearddalaš duogážat, maid ean leat namuhan. Buohkanassii dát namuhuvvon joavkkut buktet ovdan máŋggabealatvuođa, mii sámegielaid giellaealáskahttimii gullá. Buot joavkkuid giellašiljuid veahkeha viiddis giellaealáskahttin fátmmasteami vehkiin. Olbmuide šaddet dánu eambo vejolašvuođat ságastit sámegillii boahttevuođas. Pedagogalaččat ášši lea hui positiiva. Viiddis giellaealáskahttima galgá maiddái váldit sámi politihka váibmoáššin iige šat viggat oaffaruššat sámegielaid váldespellui.

Fátmmasteami huksehusat ráhkadit synergiijalaš oktavuođaid ealáskahttinprosessii. Dainna oaivvildetne dan, ahte fátmmasteami vuođđojurddan lea synergiija lasiheapmi iešguđetge olmmošjoavkkuid gaskii. Synergiija šaddá ovttasbarggu ja viiddiduvvon fierpmádathuksema boađusin. Fátmmasteapmi goittotge eaktuda toleránssa, solidaritehta ja kulturidentiteahtaid ovdáneami. Fátmmasteaddji ealáskahttima ulbmilin lea dat, ahte olmmoš beassá hukset ja nannet iežas kulturmáhtu ja giellamáhtu birrasis, mas lea positiivvalaš vuoigŋa ja dohkkeheapmi. Dalle lea vejolašvuohta, ahte indiviida ovdána siskkáldasat ja šaddá lieđđut.

Fámuiduvvan, ealáskahttin ja skuvlejupmi sihke dutkan leat eamiálbmogiid boahttevuođa dáfus guovddáš ulbmilat. Dálá beaivve sámeoahppit leat boahtteáiggi servodagaid miellahtut. Lea dehálaš guorahallat, makkáraš servodaga mii háliidit, makkáraš árvvut leat dehálaččat ja makkáraš áššiid háliidit rievdadit. Dutkan galgá buktit ovdan eahpevuoiggalaš dilálašvuođaid ja suokkardallat daid sihke ohcat daidda čovdosiid ((Suoranta & Ryynänen 2014.)). Dorjo oaivila man vuođul dutkit galget dieđalaš bargguineaset veahkehit ja doarjut giellaealáskahttindoaimmaid. Dan sii sáhttet dahkat nu ahte servet njuolgut dahje eahpenjuolgut olbmuid iežaset ealáskahttinfidnuide. ((Gč. Fishman 1991; Skutnabb-Kangas 2000.)) Fátmmasteami dorjot maiddái olmmošvuoigatvuođat, maid guovddáš ulbmilin lea fátmmastit álbmogiid ja ahte olbmot oassálastigohtet iežaset servodagaid ovddideapmái. Fátmmasteami okta áibbas guovddáš ovdu lea dat, ahte dieinna vugiin sáhttit čatnat ealáskahttinprosessii olles servodagaid. Dat doarju buoremusat ovttaskas olbmuid giellaealáskahttinrahčamušaid ja giellašiljuid viiduma.

Aimo Aikio oahpaha, ahte sámi bajásgeassin lea báidnojuvvon guhkes suddadahttimis. Sámi bajásgeassima deháleamos váibmu lea birgen. Vai olmmoš sáhttá birget, sápmelaš bajásgeassin viggá dasa, ahte olmmoš lea lunddolaččat veahkkái, ráfálaš, soabalaš, dillái duhtavaš, sáhkkii oahpes joavkkus, barggán ja hutkái. ((Aikio 2010, 2.)) Leatgo dát namuhuvvon bealit áššit mat galget doaibmat maiddái giellaealáskahttima vuođđoárvun? Munno mielas sámi bajásgeassima vuođđoárvvut orrot čujuheamen dan guvlui, ahte mii galgat bargat viidát ovttas ja fátmmastit máŋggabealagit servodagaid fárrui giellaealáskahttinbargui. Dan birra vurde árvoságastallama joatkašuvvat servodagain. Deháleamos lea goittotge ieš geavatlaš doaibma, giellaealáskahttin. Čielggadeamit konkrehta doaibmabijuid haga eai doalvvo giellaealáskahttima ovddosguvlui eaige viiddit giellašiljuid.

Girjjálašvuohta

  • Aikio, A. (2010) Sápmelaš bajásgeassin. Pedagogihka oahpahus giđđat 2010. Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla.
  • Aikio, M. (1988) Saamelaiset kielenvaihdon kierteessä. Kielisosiologinen tutkimus viiden saamelaiskylän kielenvaihdosta 1910–1980. Helsinki: SKS.
  • Aikio-Puoskari, U. (2009) The Ethnic Revival, Language and Education of the Sámi, an Indigenous People, in three Nordic Countries (Finland, Norway and Sweden). Girjjis A. Mohanty, M. Panda, R. Phillipson ja T. Skutnabb-Kangas (doaim.) Multilingual Education for Social Justice: Globalising the Local. New Delhi: Orient Blackswan, 216–237.
  • Afanasyeva, A. (2013) Forced Relations of the Kola Sámi People: Background and Concequences. University of Tromsø. Faculty of Humanities, Social Sciences and Ecuation. Master of Philosophy in Indigenous Studies.
  • Anzaldúa, G. (1999/1987) Borderlands – La frontera: The New Mestiza. San Francisco: Aunt Lute Books.
  • Balibar, E. & Wallerstein, I. (1991) Race, Nation, Class. Ambiguous Identities. London: Verso.
  • Banks, J. A. (2013) Group identity and citizenship education. Global Times, Kappa Delta Pi Record 49(3), 108–112.
  • Banks, J. A. (2015/2006) Cultural Diversity and Education. Foundations, Curriculum, and Teaching. (6. preanttus). Boston: Pearson Education, Inc.
  • Battiste, M. (2000) Introduction: Unfolding the Lessons Of Colonization. Girjjis Battiste (doaim.) Reclaiming Indigenous Voice and Vision. Vancouver: UBC Press, xvi–xxx.
  • Berger, P. L. & Neuhaus, R. J. (1970) Movement and revolution. Garden City, NY: Doubleday.
  • Denzin, N. K., Lincoln, Y. S. & Smith, L. T. (doaim.) (2008) Handbook of Critical and Indigenous Methodologies. Thousand Oaks: Sage.
  • Dixon-Krauss, L. (doaim.) (1996) Vygotsky in the Classroom: Mediated Literacy Instruction and Assessment. White Plains, NY:Longman.
  • Fanon, F. (1952/1967) Black Skin, White Masks. New York, NY: Grove Press.
  • Fishman, J. A. (1991) Reversing Language Shift. Theoretical and Empirical Foundations of Assistance to Threatened Languages. Multilingual Matters 76. Clevedon: Multilingual Matters.
  • Gilroy, P. (1993) ’Where ignorant armies clash by night’: Homogeneous community and the planetary aspect. International Journal of Cultural Studies 6,3, 261–276.
  • Hall, S. (1999) Identiteetti. Jorgalan Lehtonen Mikko ja Herkman Juha. Tampere: Vastapaino.
  • Helander, N. (2009) Samisk språk og samiske språkforhold – med særlig vekt på nordsamisk. Girjjis T. Bull ja A.-R. Lindgren (doaim.) De mange språk i Norge. Flerspråklighet på norsk. Oslo: Novus, 125–140.
  • Henriksen, J. B. (2009) Sámi iešmearrideapmi. Autonomiija ja iešstivren: oahpahus, dutkan ja kultuvra. Álgoálbmotvuoigatvuođaid áigečála Nr. 2/2009. Guovdageaidnu: Gáldu.
  • Henrysson, S. (1992) Saami Education in Sweden in the 1900´s. Girjjis R. Kvisti (doaim.) Reading in Saami History, Culture and Language, III. Umeå: Umeå universitet, 103–110.
  • Hiltunen, A.-K. (2015) Sanasto. Glossary. (Glossarium.) Kulttuurivähemmistöprojekti. Helsinki: Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys.
  • Huss, L. (1999) Reversing Language Shift in the Far North. Linguistic Revitalization in Northern Scandinavia and Finland. Studia Uralica Upsaliensia 31. Uppsala: Acta Universitatis Upsaliensis.
  • Huss, L. (2006) Uutta kielipolitiikkaa Skandinaviassa: Kenellä on vastuu vähemmistökielten säilymisestä? Virittäjä 4/2006, 578–589.
  • Keskitalo, J. H. (2009) Sámi máhttu ja sámi skuvlamáhttu: teorehtalaš geahčastat. Sámi dieđalaš áigečála (1–2), 62–75.
  • Keskitalo, P. (2010) Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Akateeminen väitöskirja. Dieđut 1/2010. Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla.
  • Keskitalo, P. (2014) Saamelaisopetuksen historia. Girjjis P. Keskitalo, S. Uusiautti, E. Sarivaara ja K. Määttä (doaim.) Saamelaispedagogiikan ydinkysymysten äärellä. Rovaniemi: LUP, 75–87.
  • Keskitalo, P., Lehtola, V.-P. & Paksuniemi, M. (doaim.) (2014) Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti.
  • Keskitalo, P. & Sarivaara E. (2014) Välittävän saamentutkimuksen merkitys. Girjjis K. Määttä ja S. Uusiautti (doaim.) Voimaa välittävästä tutkimuksesta. Lapin yliopistopaino: Rovaniemi, 55–64.
  • Keskitalo, P., Uusiautti, S. & Määttä, K. (2013) Sámi Education. Frankfurt am Main: Peter Lang Edition.
  • Kuokkanen, R. (1999) Etnostressistä sillanrakennukseen. Saamelaisen nykykirjallisuuden minäkuvat. Girjjis M. Tuominen, S. Tuulentie, V.-P. Lehtola ja M. Autti (toim.) Pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit, osa I: Outamaalta tunturiin. Rovaniemi: University of Lapland, 95–112.
  • Kuokkanen, R. (2007) Saamelaiset ja kolonialismin vaikutukset nykypäivänä. Girjjis J. Kuortti, M. Lehtinen ja O. Löytty (doaim.) Kolonialismin jäljet: keskustat, periferiat ja Suomi. Helsinki: Gaudeamus. 142–155. http://rauna.files.wordpress.com/2007/10/014_postkolo_kuokkanen.pdf (31.1.2015).
  • Lehtola, V.-P. (2012) Saamelaiset suomalaiset – kohtaamisia 1896–1953. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Lindgren, A.-R. (2000) Helsingin saamelaiset ja oma kieli. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Linkola, I-A. (2014) Saamelaisen koulun kielimaisema – etnografinen tutkimus saamen kielestä toisen asteen oppilaitoksessa. Akateeminen väitöskirja. Dieđut 2/2014. Sámi allaskuvla: Kautokeino 2014.
  • Löfström, J. (2012) Johdanto. Girjjis J. Löfström (doaim.) Voiko historiaa hyvittää? Historiallisten vääryyksien korjaaminen ja anteeksiantaminen. Helsinki: Gaudeamus, 9–26.
  • May, S. (2003) Misconceiving minority language rights: Implications for liberal political
    theory. Girjjis W. Kymlicka ja A. Patten (doaim.) Language and political theory. New York: Oxford University Press, 123–152.
  • Minde. H. (2005) Sámiid dáruiduhttin – manin, mo ja makkár váikkuhusat? Girjjis S. Lund, E. Boine ja S. Broch Johansen (doaim.) Sámi skuvlahistorjá 1. Kárášjohka: Davvi girji. http://skuvla.info/skolehist/minde-s.htm (1.2.2015).
  • Nurmi, K. E. & Kontiainen, S. (1995) A framework for adult learning in cultural context: Mediating cultural encounters. Girjjis A. Kauppi, S. Kontiainen, K. E. Nurmi, J. Tuomisto ja T. Vaherva (doaim.) Adult learning in a cultural context. University of Helsinki. Lahti Research and Training Centre. Adult Education Research Society in Finland, 65–71.
  • Olthuis, M.-L. (2003) Uhanalaisen kielen elvytys: esimerkkinä inarinsaame. Virittäjä 4/2003, 568–579.
  • Olthuis, M.-L. Kivelä, S. & Skutnabb-Kangas, T. (2013) Revitalising indigenous languages: How to recreate a lost generation. Bristol: Multilingual matters.
  • Paasi, A. 1991. Muuttuvat aluekäsitykset maantieteen kehityksen heijastajana. Terra 103(4), 298–299.
  • Pasanen, A. (2003) Kielipesä ja revitalisaatio: Karjalaisten ja inarinsaamelaisten kielipesätoiminta. Helsingin yliopisto. Suomalais-ugrilainen laitos. Itämeren suomalaiset kielet. Pro gradu -tutkielma.
  • Pasanen, A. (2014) “Kuolee se kumminkin!” Miksi inarinsaamen kieli ei sittenkään kuollut? Girjjis P. Keskitalo, V.-P. Lehtola ja M. Paksuniemi (doaim.) Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 288–307.
  • Rasmussen, T. (2013) “Go ealáska, de lea váttis dápmat”. Davvisámegiela etnoligvisttalaš ceavzinnávccaid guorahallan guovtti gránnjágielddas Deanus ja Ohcejogas 2000-logu álggus. Dieđut 5/2014. Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla.
  • Saarikivi, J. (2011) Saamelaiskielet – nykypäivää ja historiaa. Girjjis I. Seurujärvi- Kari, P. Halinen ja R. Pulkkinen (doaim.) Saamentutkimus tänään. Tietolipas 234. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 77–119.
  • Saarikivi, J. (2014) Vähemmistökielten suojelu ja vähemmistökielinen koulutus saamelaiskontekstissa. Girjjis P. Keskitalo, V.-P. Lehtoja ja M. Paksuniemi (doaim.) Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 341–350.
  • Sarivaara, E. K. (2012) Statuksettomat saamelaiset. Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla. Akateeminen väitöskirja, Lapin yliopisto. Dieđut 2/2012. Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla.
  • Seurujärvi-Kari, I. (2012) Ále jáskkot eatnigiella: Alkuperäiskansaliikkeen ja saamen kielen merkitys saamelaisten identiteetille. Akateeminen väitöskirja. Helsinki: SKS.
  • Skutnabb-Kangas, T. (2000) Linguistic genocide in education or worldwide diversity and human rights? New Jersey: Mahwah.
  • Smith, G. H. (2003) Kaupapa Maori theory: theorizing indigenous transformation of education & schooling. The University of Auckland & Te Whare Wananga o Awanuiarangi: tribal-university. New Zealand. http://www.aare.edu.au/03pap/pih03342.pdf (21.1.2015).
  • Smith, L. T. (2012/1999) Decolonizing methodologies: research and indigenous peoples. London: Zed Books.
  • Spivak, G. C. (1985) Three Women’s Texts and a Critique of Imperialism. Critical Inquiry 12, 243–261.
  • Suoranta, J. & Ryynänen, S. (2014) Taisteleva tutkimus. Helsinki: Into Kustannus Oy.
  • Sámediggi (2014) Saamelaislasten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen saamenkielisessä päivähoidossa. Kannanotto. Inari.
  • Todal, J. (2007) Samisk språk i Svahken sijte. Sørsamisk vitalisering gjennom barnehage og skule. Diedut 1/2007. Guovdageaidnu: Sámi Instituhtta.
  • Valkonen, S. (2009) Poliittinen saamelaisuus. Akateeminen väitöskirja. Tampere: Vastapaino.
  • Wilson, H. W. & Kamana, K. (2009) Indigenous Youth Bilingualism from a Hawaiian Activist Perspective. Journal of Language, Identity, and Education 8, 369–375.